Poikani oli Columbinen ampuja. Tämä on tarinani
-
0:01 - 0:04Viimeisen kerran kuulin poikani äänen
-
0:04 - 0:06hänen kävellessään etuovesta ulos
-
0:06 - 0:07matkalla kouluun.
-
0:08 - 0:11Pimeästä hän huikkasi yhden sanan:
-
0:11 - 0:13"Moikka."
-
0:13 - 0:16Silloin oli 20. huhtikuuta 1999.
-
0:17 - 0:20Myöhemmin sinä aamuna
Columbinen lukiossa -
0:20 - 0:23poikani Dylan ja hänen ystävänsä Eric
-
0:23 - 0:25tappoivat 12 opiskelijaa sekä opettajan
-
0:26 - 0:30ja haavoittivat kahtakymmentä muuta
ennen kuin veivät omat henkensä. -
0:31 - 0:34Kolmetoista viatonta ihmistä kuoli
-
0:34 - 0:37jättäen rakkaimpansa
surun ja järkytyksen tilaan. -
0:38 - 0:40Toiset loukkaantuivat,
-
0:40 - 0:44osan ulkomuoto muuttui pysyvästi
ja osa vammautui. -
0:46 - 0:48Tragedian valtavuutta ei kuitenkaan
-
0:48 - 0:52voi mitata pelkästään kuolleiden ja
loukkaantuneiden määrällä. -
0:53 - 0:56Psykologisia vaurioita ei
mitenkään voi määrittää -
0:56 - 0:58koulussa olleilta,
-
0:58 - 1:01tai pelastustoimiin ja
siivoukseen osallistuneilta. -
1:02 - 1:06Ei ole mitään tapaa mitata
Columbinen kaltaisen tragedian suuruutta, -
1:07 - 1:09varsinkin, kun sitä voivat käyttää pohjana
-
1:09 - 1:12muut ampujat, jotka tahoillaan
tekevät omia hirmutekojaan. -
1:14 - 1:15Columbine oli kuin hyökyaalto,
-
1:16 - 1:17jonka mentyä
-
1:17 - 1:21yhteisöllä ja yhteiskunnalla kesti vuosia
-
1:21 - 1:23käsittää sen vaikutukset.
-
1:25 - 1:29Olen vuosikausia yrittänyt hyväksyä
poikani perintöä. -
1:30 - 1:33Hänen julma käyttäytymisensä,
joka määritti hänen elämänsä lopun, -
1:33 - 1:36näytti minulle, että hän oli täysin eri
ihminen kuin se, jonka tunsin. -
1:38 - 1:40Jälkikäteen ihmiset ovat kysyneet:
-
1:40 - 1:42"Kuinka et voinut tietää?"
-
1:43 - 1:44"Minkälainen äiti oikein olit?"
-
1:45 - 1:48Kysyn noita samoja kysymyksiä
itseltäni edelleen. -
1:49 - 1:52Ennen ampumisia ajattelin olevani
hyvä äiti. -
1:53 - 1:55Lapsieni auttaminen kasvussa välittäviksi,
-
1:55 - 1:58terveiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi
-
1:58 - 2:01oli elämäni tärkein rooli.
-
2:02 - 2:05Mutta tämä tragedia vakuutti minut
epäonnistumisestani vanhempana, -
2:06 - 2:10ja osittain tämän epäonnistumisen
tunteen vuoksi olen tässä tänään. -
2:11 - 2:12Isänsä lisäksi
-
2:13 - 2:16olin se henkilö, joka tunsi Dylanin
ja rakasti häntä kaikkein eniten. -
2:17 - 2:19Jos oli mahdollista tietää
mitä tuleman piti, -
2:19 - 2:21minun olisi pitänyt se tietää.
-
2:22 - 2:23Mutta en tiennyt.
-
2:25 - 2:27Tänään aion jakaa kokemukseni siitä,
-
2:27 - 2:31millaista on olla jonkun sellaisen äiti,
joka tappaa ja satuttaa. -
2:32 - 2:36Vuosia murhenäytelmän jälkeen
haravoin muistojani -
2:36 - 2:40yrittäen löytää sen nimenomaisen hetken,
jolloin epäonnistuin vanhempana. -
2:40 - 2:43Mutta ei ole yksinkertaista vastausta.
-
2:43 - 2:45En voi tarjota mitään ratkaisua.
-
2:46 - 2:47Kaikki, mitä voin tehdä
-
2:48 - 2:50on jakaa oppimani.
-
2:51 - 2:55Jutellessani ihmisille, jotka eivät
tunteneet minua ennen ammuskelua, -
2:55 - 2:57kohtaan kolme haastetta.
-
2:58 - 3:01Ensiksi, kun astun
tämän kaltaiseen huoneeseen, -
3:01 - 3:05en koskaan tiedä, kohtaanko jonkun,
joka on kokenut menetyksen -
3:05 - 3:07poikani teon takia.
-
3:08 - 3:12Koen tarpeen tiedostaa kärsimyksen,
jonka aiheuttaja on perheeni jäsen, -
3:12 - 3:14joka ei enää ole täällä
tehdäkseen niin itse. -
3:15 - 3:18Joten ensinnäkin, koko sydämestäni,
-
3:18 - 3:22olen pahoillani, mikäli poikani
on aiheuttanut sinulle tuskaa. -
3:24 - 3:25Toinen kohtaamani haaste
-
3:26 - 3:30on se, että minun on pyydettävä
ymmärrystä ja jopa myötätuntoa, -
3:31 - 3:34kun puhun poikani kuolemasta itsemurhana.
-
3:34 - 3:37Kaksi vuotta ennen kuolemaansa
-
3:37 - 3:39hän kirjoitti paperille muistivihkoon,
-
3:39 - 3:40että hän viilteli itseään.
-
3:41 - 3:43Hän sanoi elävänsä tuskassa
-
3:43 - 3:45ja haluavansa aseen
voidakseen päättää elämänsä. -
3:46 - 3:50En tiennyt tästä mitään ennen kuin vasta
kuukausia hänen kuolemansa jälkeen. -
3:51 - 3:54Puhuessani hänen kuolemastaan itsemurhana,
-
3:54 - 3:58en yritä vähätellä säälimättömyyttä,
jota hän huokui elämänsä lopussa. -
3:59 - 4:01Yritän ymmärtää,
-
4:01 - 4:03kuinka hänen itsetuhoisuutensa
-
4:03 - 4:04johti murhaan.
-
4:05 - 4:08Luettuani paljon ja keskusteltuani
asiantuntijoiden kanssa -
4:08 - 4:10olen tullut siihen uskoon,
-
4:10 - 4:15että hänen osuutensa ampumisiin
ei perustunut hänen haluunsa tappaa, -
4:15 - 4:17vaan hänen haluunsa kuolla.
-
4:18 - 4:24Kolmas kohtaamani haaste puhuessani
poikani murha-itsemurhasta -
4:24 - 4:27on se, että puhun mielenterveydestä --
-
4:28 - 4:29anteeksi --
-
4:29 - 4:32on se, että puhun mielenterveydestä,
-
4:32 - 4:36tai aivoterveydestä, kuten mieluiten
sitä kutsun, sillä se on konkreettisempaa. -
4:36 - 4:39Ja samaan hengenvetoon puhun väkivallasta.
-
4:40 - 4:43Viimeinen haluamani asia on
lisätä omalta osaltani väärinkäsityksiä, -
4:43 - 4:46jotka jo ovat olemassa mielisairauksista.
-
4:46 - 4:51Vain hyvin pieni osa
mielisairauksista kärsivistä -
4:51 - 4:53on väkivaltaisia muita kohtaan,
-
4:55 - 4:58mutta itsemurhan tehneistä
-
4:58 - 5:02arviolta 75 tai kenties
jopa yli 90 prosenttia -
5:02 - 5:06kärsii jonkinlaisesta diagnosoitavasta
mielisairaudesta. -
5:07 - 5:08Kuten te hyvin tiedätte,
-
5:08 - 5:11psykiatrinen terveydenhoitomme
ei kykene auttamaan kaikkia, -
5:12 - 5:14eivätkä kaikki tuhoajatuksista kärsivät
-
5:15 - 5:19sovi minkään tietyn diagnoosi
kriteereihin. -
5:19 - 5:21Monia, jotka kokevat jatkuvasti
-
5:21 - 5:25pelkoa, vihaa tai toivottomuutta,
-
5:25 - 5:27ei koskaan arvioida tai hoideta.
-
5:28 - 5:32Liian usein he saavat huomiomme vasta
jouduttuaan käytökselliseen kriisiin. -
5:33 - 5:35Jos arviot ovat oikeita,
-
5:35 - 5:38ja yhdestä kahteen prosenttiin
kaikista itsemurhista -
5:38 - 5:41sisältyy toisen ihmisen murhaaminen,
-
5:42 - 5:46kun itsemurhien määrät kasvavat,
kuten ne joissain väestöryhmissä tekevät, -
5:47 - 5:49myös murha-itsemurhien määrä kasvaa.
-
5:51 - 5:56Halusin ymmärtää, mitä Dylanin mielessä
liikkui ennen hänen kuolemaansa, -
5:56 - 6:00joten etsin vastauksia muilta itsemurhan
aiheuttaman menetyksen kokeneilta. -
6:02 - 6:06Tutkin asiaa ja autoin vapaaehtoisena
varainkeruutilaisuuksissa, -
6:06 - 6:08ja aina kun vain voin,
-
6:08 - 6:14puhuin itsemurhan tai sen yrityksen
kriisistä selvinneille. -
6:15 - 6:17Yksi hyödyllisimmistä
käymistäni keskusteluista -
6:17 - 6:19oli työkaverini kanssa,
-
6:19 - 6:22joka kuuli minun puhuvan
jollekin toiselle toimistokopissani. -
6:23 - 6:26Hän kuuli minun sanovan,
ettei Dylan voinut rakastaa minua, -
6:26 - 6:29jos hän kykeni tekemään
jotakin niin kamalaa. -
6:30 - 6:32Myöhemmin, kun olin yksin,
hän tuli luokseni -
6:33 - 6:35ja pyysi anteeksi, että oli
kuunnellut keskustelua, -
6:35 - 6:37mutta sanoi minun olevan väärässä.
-
6:38 - 6:40Hän kertoi, että ollessaan
kolmen pienen lapsen -
6:41 - 6:42nuori yksinhuoltajaäiti,
-
6:43 - 6:47hän masentui vakavasti ja joutui
sairaalaan oman turvallisuutensa vuoksi. -
6:48 - 6:50Hän oli tuolloin varma,
-
6:50 - 6:54että hänen lapsillaan menisi paremmin,
jos hän kuolisi, -
6:54 - 6:56joten hän teki suunnitelman
elämänsä päättämiseksi. -
6:57 - 7:01Hän vakuutti minulle äidinrakkauden
olevan vahvin side maan päällä, -
7:01 - 7:04ja että hän rakasti lapsiaan
enemmän kuin mitään muuta, -
7:05 - 7:07mutta sairautensa vuoksi
-
7:07 - 7:10hän oli varma, että lapsilla
menisi paremmin ilman häntä. -
7:12 - 7:14Kuten hän kertoi,
ja kuten olen muilta oppinut, -
7:14 - 7:20emme tee päätöstä
tai valintaa itsemurhasta -
7:20 - 7:23samalla tavalla kuin valitsemme,
millä autolla ajamme, -
7:23 - 7:25tai minne menemme lauantai-iltana.
-
7:26 - 7:29Kun joku on
äärimmäisen itsetuhoisessa tilassa, -
7:29 - 7:34he ovat neljännen tason
terveydellisessä hätätilassa. -
7:35 - 7:39Heidän ajattelunsa on vaikeutunut, eivätkä
he kykene hallitsemaan itseään. -
7:40 - 7:43Vaikka he kykenevätkin suunnittelemaan
ja toimimaan loogisesti, -
7:44 - 7:47heidän todellisuudentajuaan
vääristää tuska, -
7:47 - 7:50jonka läpi he tulkitsevat todellisuuttaan.
-
7:51 - 7:55Jotkut ovat taitavia
kätkemään tämän tilan, -
7:55 - 7:57ja heillä on usein siihen hyvä syy.
-
7:59 - 8:02Monella meistä on itsetuhoisia ajatuksia
jossain vaiheessa, -
8:02 - 8:06mutta pysyvät, jatkuvat
itsemurha-ajatukset -
8:06 - 8:08ja kuolemiskeinojen kehitteleminen
-
8:08 - 8:10ovat sairauden merkkejä,
-
8:10 - 8:12ja kuten monissa sairauksissa,
-
8:12 - 8:15sairaus on tunnistettava ja hoidettava
-
8:16 - 8:17ennen kuin henki menetetään.
-
8:19 - 8:21Mutta poikani kuolema ei ollut
pelkkä itsemurha. -
8:22 - 8:24Siihen liittyi joukkomurha.
-
8:25 - 8:31Halusin tietää, kuinka itsetuhoisista
ajatuksista tuli murhanhimoisia. -
8:32 - 8:35Mutta asiaa on tutkittu vähän,
eikä yksinkertaista vastausta ole. -
8:36 - 8:39Kyllä, hän oli luultavasti masentunut.
-
8:41 - 8:46Hän oli luonteeltaan
perfektionisti ja itsenäinen, -
8:47 - 8:51minkä vuoksi oli epätodennäköisempää,
että hän olisi hakenut apua muilta. -
8:52 - 8:55Hän oli kokenut koulussa
laukaisevia tilanteita, -
8:55 - 9:01jotka hän koki halventavina, nöyryyttävinä
ja jotka saivat hänet vihaiseksi. -
9:02 - 9:05Ja hänellä oli monimutkainen
ystävyyssuhde -
9:05 - 9:10sellaisen pojan kanssa, joka jakoi hänen
vihansa ja hyljeksinnän tunteensa, -
9:10 - 9:13ja joka oli vakavasti häiriintynyt,
-
9:13 - 9:15kontrolloiva ja murhanhimoinen.
-
9:16 - 9:22Ja tämän äärimmäisen haavoittuvuuden
ja herkkyyden jakson lisäksi -
9:23 - 9:26Dylan pääsi käsiksi aseisiin,
-
9:26 - 9:28vaikka meillä ei sellaisia
koskaan ollut kotonamme. -
9:29 - 9:3417-vuotiaan pojan oli
pöyristyttävän helppoa hankkia aseita, -
9:34 - 9:39sekä laillisesti että laittomasti,
ilman lupaani ja tietämättäni. -
9:40 - 9:44Ja jollakin tavalla, 17 vuotta
ja monta kouluampumista myöhemmin, -
9:45 - 9:47se on edelleen pöyristyttävän helppoa.
-
9:49 - 9:52Dylanin teot sinä päivänä
särkivät sydämeni, -
9:53 - 9:55ja kuten traumassa usein käy,
-
9:55 - 9:58se vaati veronsa keholtani ja mieleltäni.
-
9:59 - 10:02Kaksi vuotta ammuskelun jälkeen
sairastuin rintasyöpään, -
10:03 - 10:07ja kaksi vuotta sen jälkeen aloin kärsiä
mielenterveysongelmista. -
10:08 - 10:12Jatkuvan, alituisen surun lisäksi
-
10:12 - 10:18pelkäsin kauhuissani törmääväni
Dylanin uhrin perheenjäseneen -
10:18 - 10:22tai joutuvani lehdistön
tai vihaisen kansalaisen puhuteltavaksi. -
10:23 - 10:25Pelkäsin katsoa uutisia,
-
10:26 - 10:30pelkäsin, että minua sanottaisiin huonoksi
vanhemmaksi tai inhottavaksi ihmiseksi. -
10:33 - 10:35Aloin saada paniikkikohtauksia.
-
10:37 - 10:41Ensimmäiset alkoivat neljä vuotta
ammuskelun jälkeen, -
10:41 - 10:44kun valmistauduin todistajanlausuntoihin
-
10:44 - 10:47ja uhrien perheiden kohtaamiseen
kasvokkain. -
10:48 - 10:51Toisen kerran kohtaukset alkoivat
kuusi vuotta ammuskelun jälkeen, -
10:51 - 10:54kun valmistauduin puhumaan ensi kertaa
murha-itsemurhista -
10:54 - 10:56julkisesti konferenssissa.
-
10:58 - 11:00Molemmat kohtausjaksot kestivät
viikkokausia. -
11:02 - 11:04Kohtauksia tuli kaikkialla:
-
11:04 - 11:08rautakaupassa, toimistossani,
-
11:08 - 11:10jopa lukiessani kirjaa sängyssäni.
-
11:11 - 11:16Mieleni lukittui yhtäkkiä kieppuvaan
kauhun kehään, -
11:16 - 11:18ja yritinpä kuinka kovasti tahansa
-
11:18 - 11:22saada itseäni rauhoittumaan
tai järkeillä tieni ulos kohtauksesta, -
11:22 - 11:23en pystynyt siihen.
-
11:24 - 11:27Tuntui kuin aivoni yrittäisivät
tappaa minut, -
11:28 - 11:30ja sitten, pelon pelkääminen
-
11:31 - 11:32peitti kaikki ajatukseni.
-
11:33 - 11:35Silloin opin itse omakätisesti,
-
11:35 - 11:38miltä tuntuu, kun mieli ei toimi kunnolla,
-
11:39 - 11:42ja silloin minusta todella tuli
aivoterveyden puolestapuhuja. -
11:44 - 11:47Terapian, lääkityksen ja itsehoidon avulla
-
11:47 - 11:49elämä palautui lopulta
-
11:49 - 11:52sellaiseksi, mikä niissä olosuhteissa
oli normaalia. -
11:53 - 11:55Kun myöhemmin katsoin
kaikkea tapahtunutta, -
11:55 - 11:59näin, että poikani kierre toimintahäiriöön
-
12:00 - 12:03tapahtui luultavasti
noin kahden vuoden aikana, -
12:03 - 12:06missä ajassa hän olisi hyvin
ehtinyt saada apua, -
12:06 - 12:09jos joku vain olisi tiennyt
hänen tarvitsevan apua -
12:09 - 12:11ja tiennyt, mitä tehdä.
-
12:16 - 12:18Joka kerta, kun minulta kysytään:
-
12:18 - 12:21"Kuinka et voinut tietää?"
-
12:21 - 12:23se tuntuu kuin iskulta vatsaan.
-
12:24 - 12:28Se pitää sisällään syytöksiä
ja ruokkii syyllisyyden tunnetta, -
12:28 - 12:33josta en koskaan pääse täysin eroon,
kävinpä terapiassa kuinka paljon tahansa. -
12:34 - 12:36Mutta tämän olen oppinut:
-
12:37 - 12:39jos rakkaus riittäisi
-
12:39 - 12:41estämään jotakuta itsetuhoista
-
12:41 - 12:42satuttamasta itseään,
-
12:43 - 12:45itsemurhia ei tapahtuisi juuri koskaan.
-
12:46 - 12:48Mutta rakkaus ei riitä,
-
12:49 - 12:51ja itsemurhia tehdään.
-
12:52 - 12:57Se on 10–34-vuotiaiden
toiseksi yleisin kuolinsyy, -
12:58 - 13:00ja 15 prosenttia amerikkalaisnuorista
-
13:00 - 13:03kertoo tehneensä itsemurhasuunnitelman
-
13:03 - 13:04edellisen vuoden aikana.
-
13:06 - 13:10Olen oppinut, että riippumatta siitä,
kuinka kovasti haluamme uskoa niin, -
13:11 - 13:14emme voi tietää tai hallita
-
13:14 - 13:16kaikkia rakkaimpiemme ajatuksia
ja tunteita, -
13:17 - 13:20ja itsepäinen usko siihen,
että olemme jotenkin erilaisia, -
13:21 - 13:25että rakkaamme eivät ikinä ajattelisi
itsensä tai jonkun toisen satuttamista, -
13:26 - 13:28voi saada meidät olemaan huomaamatta sen,
-
13:28 - 13:30mikä on kätketty suoraan eteemme.
-
13:32 - 13:35Ja jos pahin mahdollinen tapahtuu,
-
13:37 - 13:40meidän on opittava antamaan itsellemme
anteeksi, ettemme tienneet -
13:40 - 13:43tai kysyneet oikeita kysymyksiä
-
13:43 - 13:46tai löytäneet oikeaa hoitoa.
-
13:47 - 13:51Meidän tulisi aina olettaa,
että joku rakkaistamme saattaa kärsiä, -
13:52 - 13:54riippumatta siitä, mitä he sanovat
-
13:55 - 13:56tai miten he käyttäytyvät.
-
13:57 - 13:59Meidän tulisi kuunnella
koko olemuksellamme, -
14:00 - 14:01tuomitsematta,
-
14:02 - 14:04tarjoamatta ratkaisuja.
-
14:07 - 14:11Tiedän, että elän tämän
murhenäytelmän kanssa, -
14:11 - 14:13näiden lukuisten murhenäytelmien kanssa,
-
14:13 - 14:14lopun ikääni.
-
14:15 - 14:17Tiedän, että monien mielestä
-
14:21 - 14:25kokemaani menetystä ei voi verrata
muiden perheiden menetyksiin. -
14:26 - 14:29Tiedän, ettei taisteluni
helpota heidän taisteluitaan. -
14:31 - 14:36Tiedän, että joidenkin mielestä
en ole edes oikeutettu kokemaan tuskaa, -
14:36 - 14:39vaan elämään vain pysyvässä katumuksessa.
-
14:42 - 14:44Lopulta kaikki tietämäni tiivistyy tähän:
-
14:45 - 14:51valitettavasti edes valppaimmat
ja vastuullisimmat meistä -
14:52 - 14:54eivät välttämättä voi auttaa,
-
14:55 - 14:57mutta rakkauden tähden,
-
14:57 - 14:59emme ikinä saa lakata
-
14:59 - 15:01yrittämästä tuntea tuntematonta.
-
15:02 - 15:03Kiitos.
-
15:03 - 15:05(Aplodeja)
- Title:
- Poikani oli Columbinen ampuja. Tämä on tarinani
- Speaker:
- Sue Klebold
- Description:
-
Sue Klebold on Dylan Kleboldin äiti. Dylan oli toinen Columbine High Schoolin massamurhan tekijöistä. Teossa surmansa sai 12 oppilasta ja yksi opettaja. Sue on viettänyt vuosia kaivaen perhe-elämänsä jokaista yksityiskohtaa, yrittäen ymmärtää, mitä olisi voinut tehdä toisin estääkseen poikansa väkivaltaisen teon. Tässä vaikeassa, pysäyttävässä puheessaan Klebold tutkailee mielenterveyden ja väkivallan risteyskohtaa ja kehottaa vanhempia ja ammattilaisia jatkamaan itsetuhoisen ja murhanhimoisen ajattelun välisen yhteyden tutkimusta.
- Video Language:
- English
- Team:
- closed TED
- Project:
- TEDTalks
- Duration:
- 15:18
Ulla Vainio approved Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Ulla Vainio accepted Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Ulla Vainio edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Miku Malinen edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Saana Mäensivu edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Saana Mäensivu edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Saana Mäensivu edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story | ||
Saana Mäensivu edited Finnish subtitles for My son was a Columbine shooter. This is my story |