Miten soittaminen auttaa aivojasi - Anita Collins

Katso koko oppitunti: http://ed.ted.com/lessons/how-playing-an-instrument-benefits-your-brain-anita-collins

Kuunnellessasi musiikkia monet aivojesi alueet aktivoituvat. Mutta jos oikeasti soitat instrumenttia, tuo aktivoituminen muuttuu aivojen kokovartalotreeniksi. Mitä tällöin tapahtuu? Anita Collins selvittää räiskyvää ilotulitusta muusikoiden aivoissa heidän soittaessaan, ja kertoo tämän aivotreenin pitkän tähtäimen positiivisista vaikutuksista.

Tiesitkö, että joka kerta,
kun muusikot alkavat soittaa,

heidän aivoissaan syntyy ilotulitus?

Ulkoisesti he näyttävät
rauhallisilta ja keskittyneiltä

lukiessaan nuotteja ja
tehdessään harjoiteltuja liikkeitään,

mutta heidän aivoissaan
on meneillään juhlat.

Miten tiedämme tämän?

Viime vuosikymmeninä

tutkijat ovat tehneet valtavia
läpimurtoja

aivotoimintamme ymmärtämisessä seuraamalla
niiden toimintaa reaaliajassa

käyttämällä mm. magneettikuvausta
ja PET-tomografiaa.

Ihmisten ollessa kiinnitettyinä koneisiin

lukeminen tai matemaattisten
tehtävien ratkaiseminen

näkyy toimintana
vastaavilla alueilla aivoissa.

Mutta kun tutkijat tarjosivat
osallistujille musiikkia kuultavaksi,

he näkivät varsinaisen ilotulituksen.

Useat alueet tutkittavien aivoista
aktivoituivat yhtä aikaa,

kun ne käsittelivät ääntä,

erittelivät sitä ymmärtääkseen
melodiaa ja rytmiä,

ja kokosivat sen takaisin
yhtenäiseksi musiikkikokemukseksi.

Aivomme tekevät kaiken tämän
sekunnin murto-osassa

hetkenä, jona kuulemme musiikin,
ja jalkamme alkaa naputtaa mukana.

Mutta tutkijoiden siirtyessä
kuuntelijoiden aivoista

muusikoiden aivojen tutkimiseen,

pikku ilotulitteista tulikin riemujuhla.

Selvisi, että kun musiikkia
kuunnellessa aivot aktivoituvat

melko mielenkiintoisiin toimintoihin,

musiikin soittaminen onkin aivojen
versio kokovartalotreenistä.

Tutkijat näkivät monien aivojen
osa-alueiden aktivoituvan

samanaikaisesti
niiden prosessoidessa informaatiota

monimutkaisissa, toisiinsa liittyvissä ja
uskomattoman nopeissa tapahtumaketjuissa.

Mutta mikä musiikin tekemisessä saa
aivot syttymään tällä tavalla?

Tutkimustieto on varsin uutta,

mutta aivotutkijoilla on
melko hyvä käsitys siitä,

että instrumentin soittaminen

saa lähes kaikki aivoalueet
toimimaan yhtäaikaisesti

varsinkin visuaalisen, auditiivisen ja
motorisen aivokuorialueen.

Kuten missä tahansa muussakin treenissä,
kurinalainen soiton harjoittelu

vahvistaa niitä aivotoimintoja, jotka
mahdollistavat kyseisen vahvuuden

soveltamisen muihin aktiviteetteihin.

Selvimmin havaittava ero musiikin
kuuntelemisen ja soittamisen välillä

on se, että jälkimmäinen vaatii
hienomotorisia taitoja.

Molemmat aivopuoliskot osallistuvat
näiden ohjaamiseen.

Soittaminen myös yhdistää kielellisen ja
matemaattisen tarkkuuden,

joka on vasemman
aivopuoliskon ominaisuus,

oikean aivopuoliskon
käsittelemään luovuuteen.

Näistä syistä musiikin
soittamisen on havaittu

kasvattavan aivokurkiaisen eli
kahden aivopuoliskon välisen sillan

tilavuutta ja toimintaa.
Tämä mahdollistaa

viestien nopeamman kulun aivoissa
vaihtelevampien reittien kautta.

Näin muusikot saattavat
ratkaista ongelmia

luovemmin ja tehokkaammin tieteellisissä
ja sosiaalisissa yhteyksissä.

Koska musiikin tekeminen sisältää myös
musiikin emotionaalisen viestin

muokkaamista ja ymmärtämistä,

muusikot pystyvät yleensä
paremmin suoriutumaan

monimuotoisista tehtävistä,

jotka sisältävät ideointia,
suunnittelua ja pikkutarkkuutta

ja vaativat yhtä aikaa sekä älyllistä
että tunteisiin perustuvaa analyysiä.

Tällä kyvyllä on myös vaikutus siihen,
miten muistimme toimii.

Muusikoilla havaitaan olevan paremmat
muistitoiminnot: he luovat,

varastoivat ja palauttavat muistisisältöjä
nopeammin ja tehokkaammin.

On havaittu, että muusikot käyttävät
yhteistyössä toimivia aivopuoliskojaan

antaakseen jokaiselle muistolle
useita erilaisia leimoja

kuten käsitteellinen leima,
tunteellinen leima,

äänellinen leima ja
käyttöyhteydestä riippuva leima

kuten hyvä Internet-hakukone tekee.

Miten tiedämme, että nämä hyödyt
kuuluvat vain muusikoille

eivätkä esim. urheilijoille
tai taiteilijoille?

Vai olisivatko he, jotka
rupeavat soittamaan,

jo valmiiksi fiksumpia?

Aivotutkijat ovat tutkineet näitä
ilmiöitä, ja tähän mennessä he

ovat huomanneet,
että soittamaan opettelu eroaa

taiteellisilta ja esteettisiltä
piirteiltään

muista tutkituista toiminnoista,
myös muista taiteen lajeista.

Monissa satunnaistutkimuksissa
on selvinnyt,

että vaikka
tutkimuksen alussa

osallistujat olivat samalla ajattelun
ja hermotoimintojen tasolla,

oli musiikkia opiskelleilla
lopussa monilla aivoalueilla

enemmän aktiivisuutta kuin
muilla osallistujilla.

Tämä uusi tutkimus musiikin
soittamisen psyykkisistä hyödyistä

on edistänyt henkisten
toimintojemme ymmärtämistä

paljastaen ne sisäiset rytmit
ja mutkikkaat vuorovaikutukset,

joista aivojemme mahtava
orkesteri muodostuu.