Tiesitkö, että joka kerta, kun muusikot alkavat soittaa, heidän aivoissaan syntyy ilotulitus? Ulkoisesti he näyttävät rauhallisilta ja keskittyneiltä lukiessaan nuotteja ja tehdessään harjoiteltuja liikkeitään, mutta heidän aivoissaan on meneillään juhlat. Miten tiedämme tämän? Viime vuosikymmeninä tutkijat ovat tehneet valtavia läpimurtoja aivotoimintamme ymmärtämisessä seuraamalla niiden toimintaa reaaliajassa käyttämällä mm. magneettikuvausta ja PET-tomografiaa. Ihmisten ollessa kiinnitettyinä koneisiin lukeminen tai matemaattisten tehtävien ratkaiseminen näkyy toimintana vastaavilla alueilla aivoissa. Mutta kun tutkijat tarjosivat osallistujille musiikkia kuultavaksi, he näkivät varsinaisen ilotulituksen. Useat alueet tutkittavien aivoista aktivoituivat yhtä aikaa, kun ne käsittelivät ääntä, erittelivät sitä ymmärtääkseen melodiaa ja rytmiä, ja kokosivat sen takaisin yhtenäiseksi musiikkikokemukseksi. Aivomme tekevät kaiken tämän sekunnin murto-osassa hetkenä, jona kuulemme musiikin, ja jalkamme alkaa naputtaa mukana. Mutta tutkijoiden siirtyessä kuuntelijoiden aivoista muusikoiden aivojen tutkimiseen, pikku ilotulitteista tulikin riemujuhla. Selvisi, että kun musiikkia kuunnellessa aivot aktivoituvat melko mielenkiintoisiin toimintoihin, musiikin soittaminen onkin aivojen versio kokovartalotreenistä. Tutkijat näkivät monien aivojen osa-alueiden aktivoituvan samanaikaisesti niiden prosessoidessa informaatiota monimutkaisissa, toisiinsa liittyvissä ja uskomattoman nopeissa tapahtumaketjuissa. Mutta mikä musiikin tekemisessä saa aivot syttymään tällä tavalla? Tutkimustieto on varsin uutta, mutta aivotutkijoilla on melko hyvä käsitys siitä, että instrumentin soittaminen saa lähes kaikki aivoalueet toimimaan yhtäaikaisesti varsinkin visuaalisen, auditiivisen ja motorisen aivokuorialueen. Kuten missä tahansa muussakin treenissä, kurinalainen soiton harjoittelu vahvistaa niitä aivotoimintoja, jotka mahdollistavat kyseisen vahvuuden soveltamisen muihin aktiviteetteihin. Selvimmin havaittava ero musiikin kuuntelemisen ja soittamisen välillä on se, että jälkimmäinen vaatii hienomotorisia taitoja. Molemmat aivopuoliskot osallistuvat näiden ohjaamiseen. Soittaminen myös yhdistää kielellisen ja matemaattisen tarkkuuden, joka on vasemman aivopuoliskon ominaisuus, oikean aivopuoliskon käsittelemään luovuuteen. Näistä syistä musiikin soittamisen on havaittu kasvattavan aivokurkiaisen eli kahden aivopuoliskon välisen sillan tilavuutta ja toimintaa. Tämä mahdollistaa viestien nopeamman kulun aivoissa vaihtelevampien reittien kautta. Näin muusikot saattavat ratkaista ongelmia luovemmin ja tehokkaammin tieteellisissä ja sosiaalisissa yhteyksissä. Koska musiikin tekeminen sisältää myös musiikin emotionaalisen viestin muokkaamista ja ymmärtämistä, muusikot pystyvät yleensä paremmin suoriutumaan monimuotoisista tehtävistä, jotka sisältävät ideointia, suunnittelua ja pikkutarkkuutta ja vaativat yhtä aikaa sekä älyllistä että tunteisiin perustuvaa analyysiä. Tällä kyvyllä on myös vaikutus siihen, miten muistimme toimii. Muusikoilla havaitaan olevan paremmat muistitoiminnot: he luovat, varastoivat ja palauttavat muistisisältöjä nopeammin ja tehokkaammin. On havaittu, että muusikot käyttävät yhteistyössä toimivia aivopuoliskojaan antaakseen jokaiselle muistolle useita erilaisia leimoja kuten käsitteellinen leima, tunteellinen leima, äänellinen leima ja käyttöyhteydestä riippuva leima kuten hyvä Internet-hakukone tekee. Miten tiedämme, että nämä hyödyt kuuluvat vain muusikoille eivätkä esim. urheilijoille tai taiteilijoille? Vai olisivatko he, jotka rupeavat soittamaan, jo valmiiksi fiksumpia? Aivotutkijat ovat tutkineet näitä ilmiöitä, ja tähän mennessä he ovat huomanneet, että soittamaan opettelu eroaa taiteellisilta ja esteettisiltä piirteiltään muista tutkituista toiminnoista, myös muista taiteen lajeista. Monissa satunnaistutkimuksissa on selvinnyt, että vaikka tutkimuksen alussa osallistujat olivat samalla ajattelun ja hermotoimintojen tasolla, oli musiikkia opiskelleilla lopussa monilla aivoalueilla enemmän aktiivisuutta kuin muilla osallistujilla. Tämä uusi tutkimus musiikin soittamisen psyykkisistä hyödyistä on edistänyt henkisten toimintojemme ymmärtämistä paljastaen ne sisäiset rytmit ja mutkikkaat vuorovaikutukset, joista aivojemme mahtava orkesteri muodostuu.