Return to Video

Kunnon yöunien merkitys - Shai Marcu

  • 0:07 - 0:13
    Kello on neljä aamulla,
    ja tärkeä koe kahdeksan tunnin kuluttua
  • 0:13 - 0:16
    sekä pianoesitys myöhemmin.
  • 0:16 - 0:22
    Olet opiskellut ja soittanut useita päiviä,
    et silti tunne olevasi valmis kumpaankaan
  • 0:22 - 0:23
    Mitäpä voit tehdä?
  • 0:23 - 0:25
    No, voit ottaa toisen kupin kahvia
  • 0:25 - 0:28
    ja viettää vielä muutaman tunnin
    päntäten ja harjoitellen.
  • 0:28 - 0:30
    Mutta usko tai älä,
  • 0:30 - 0:33
    saattaisi olla parempi sulkea kirjat,
    laittaa soittimet sivuun
  • 0:33 - 0:36
    ja mennä nukkumaan.
  • 0:36 - 0:38
    Nukkumiseen kuluu noin
    kolmannes elämästämme.
  • 0:38 - 0:43
    Mutta monet välittävät ja
    kiinnostuvat siitä yllättävän vähän.
  • 0:43 - 0:47
    Tämä välinpitämättömyys johtuu
    usein vain väärinkäsityksestä.
  • 0:47 - 0:49
    Nukkuminen ei ole
    hukkaan heitettyä aikaa
  • 0:49 - 0:52
    tai vain lepoa,
    kun päivän tärkeät tehtävät on suoritettu.
  • 0:52 - 0:54
    Päinvastoin, unella on tärkeä tehtävä.
  • 0:54 - 0:59
    Sen aikana keho tasaa ja säätelee
    monia elintärkeitä toimintojaan,
  • 0:59 - 1:00
    vaikuttaen hengitykseen
  • 1:00 - 1:05
    ja säädellen kaikkea verenkierrosta
    kasvuun ja immuunivasteeseen.
  • 1:05 - 1:11
    Hienoa. Mutta näistä voi huolehtia
    vasta kokeiden jälkeen. Eikö?
  • 1:11 - 1:12
    No, eipä mennä asioiden edelle.
  • 1:12 - 1:15
    On nimittäin niin, että uni
    on tärkeää myös aivoillesi,
  • 1:15 - 1:18
    joihin viidennes
    kaikesta kiertävästä verestä
  • 1:18 - 1:21
    ohjautuu vaipuessasi uneen.
  • 1:21 - 1:23
    Se mitä tapahtuu
    aivoissasi nukkuessasi
  • 1:23 - 1:27
    on hyvin aktiivista uudelleen järjestelyä.
  • 1:27 - 1:29
    Se on erittäin oleellista
    muistin toiminnalle.
  • 1:29 - 1:30
    Ensikokemalta
  • 1:30 - 1:34
    kykymme muistaa asioita
    ei vaikuta kovin tehokkaalta ensinkään.
  • 1:34 - 1:37
    1800-luvun psykologi
    Herman Ebbinghaus
  • 1:37 - 1:41
    osoitti, että unohdamme keskimäärin
    40 % uusista asioista
  • 1:41 - 1:43
    kahdenkymmenen ensimäisen minuutin aikana -
  • 1:43 - 1:47
    ilmiö tunnetaan nimellä
    'unohtamiskäyrä' (forgetting curve).
  • 1:47 - 1:51
    Tätä voidaan ehkäistä prosessilla
    nimeltä
  • 1:51 - 1:53
    'muistijälkien vakiinnuttaminen'.
    Siinä tietoa siirretään
  • 1:53 - 1:59
    korkean hävikin lyhytkestoisesta muistista
    luotettavampaan pitkäkestoiseen muistiin.
  • 1:59 - 2:03
    Tämä vakiinnuttaminen tapahtuu osin
    aivojen keskeisessä osassa,
  • 2:03 - 2:05
    joka tunnetaan nimellä hippokampus.
  • 2:05 - 2:07
    Sen roolin pitkäkestoisten muistijälkien
  • 2:07 - 2:11
    muodostumisessa osoitti
    1950-luvulla Brenda Milner
  • 2:11 - 2:15
    tutkimuksissaan potilas H.M:na
    tunnetun henkilön kanssa
  • 2:15 - 2:17
    Kun potilaan hippokampus
    oli poistettu,
  • 2:17 - 2:21
    hänen kykynsä uusien lyhytkestoisten
    muistijälkien muodostamiseen oli heikentynyt
  • 2:21 - 2:26
    mutta hän pystyi oppimaan liikesarjoja
    toiston avulla.
  • 2:26 - 2:28
    Lisäksi hippokampuksen
    poistaminen heikensi
  • 2:28 - 2:32
    potilaan kykyä muodostaa pitkäkestoisia
    muistijälkiä.
  • 2:32 - 2:34
    Se mitä H.M:n tapaus muun muassa
    paljasti oli,
  • 2:34 - 2:37
    että hippokampuksella on erityinen rooli
  • 2:37 - 2:42
    pitkäkestoisten tarinallisten
    muistijälkien vakiinnuttamisessa,
  • 2:42 - 2:45
    kuten faktat ja käsitteet,
    joita sinun tarvitsee muistaa kokeessa.
  • 2:45 - 2:47
    Toisin kuin toiminnallinen muisti,
  • 2:47 - 2:52
    kuten sormien liikesarjat,
    joita tarvitset pianokappaleen oppimiseen.
  • 2:52 - 2:55
    Milnerin löydökset yhdessä
    Eric Kandelin 1990-luvun kokeiden kanssa
  • 2:55 - 3:01
    loivat nykymallin, kuinka muistijälkien
    vakiintumisprosessi toimii.
  • 3:01 - 3:03
    Aistitieto aluksi siirretään
  • 3:03 - 3:07
    ja väliaikaisesti tallennetaan neuroneihin
    lyhytkestoisen muistin muodossa.
  • 3:07 - 3:10
    Näiden neuronien toimesta tieto kulkee
    kohti hippokampusta,
  • 3:10 - 3:13
    joka voimistaa ja vahvistaa kyseisiä
    neuroneja aivokuorella.
  • 3:13 - 3:15
    Aivojen plastisiteetin avulla
  • 3:15 - 3:20
    uusia synaptisia yhteyksiä syntyy. Näin
    syntyy uusia yhteyksiä neuronien välille,
  • 3:20 - 3:22
    ja lujittuu hermosolujen muodostamia
    verkostoja,
  • 3:22 - 3:26
    joihin tieto palautetaan muodostaen
    pitkäkestoisen muistijäljen.
  • 3:26 - 3:29
    Miksi sitten muistamme
    toisia asioita ja toisia emme?
  • 3:29 - 3:31
    On olemassa muutamia keinoja vaikuttaa
  • 3:31 - 3:34
    muistijälkien syntymisen voimakkuuteen.
  • 3:34 - 3:38
    Esimerkiksi kokemukset kiihtyneessä,
    muuten liikuttuneessa tilassa,
  • 3:38 - 3:39
    tai paineen alla
  • 3:39 - 3:45
    painuvat mieleen johtuen hippokampuksen
    kykeytymisestä aivojen tunneosiin.
  • 3:45 - 3:49
    Mutta yksi tärkeimmistä tekijöistä
    muistijälkien muodostumiseen on,
  • 3:49 - 3:50
    arvasit oikein,
  • 3:50 - 3:52
    hyvä yöuni.
  • 3:52 - 3:54
    Unen voidaan sanoa koostuvan
    neljästä tasosta,
  • 3:54 - 3:57
    joista syvintä kutsutaan
    hidas-aalto uneksi
  • 3:57 - 3:59
    ja vilkeuneksi.
  • 3:59 - 4:02
    EEG-laitteilla mitattuna
    nämä unen tasot
  • 4:02 - 4:04
    paljastavat yhteyden
  • 4:04 - 4:10
    aivorungon, hippokampuksen,
    talamuksen ja aivokuoren välillä.
  • 4:10 - 4:14
    Nämä aivorakenteet toimivat väliasemina
    muistijälkien muodostumisessa.
  • 4:14 - 4:17
    Eri unen tasojen on näytetty osallistuvan
  • 4:17 - 4:19
    erilaisten muistijälkien muodostumiseen.
  • 4:19 - 4:23
    Hidasaaltounen aikana
  • 4:23 - 4:26
    tarinallisen muistin muisijäljet
    muodostuvat väliaikaiseen tilaan
  • 4:26 - 4:29
    hippokampuksen etuosissa.
  • 4:29 - 4:33
    Hippokampuksen ja aivokuoren
    vahva yhteys
  • 4:33 - 4:35
    ja sen jatkuva uudelleenaktvioituminen
  • 4:35 - 4:41
    muodostavat pitkäkestoisen muistijäljen
    aivokuorelle.
  • 4:41 - 4:45
    Toisaalta vilkeunen, jossa aivotoiminta
    on samankaltaista valvetilan kanssa,
  • 4:45 - 4:48
    on osoitettu tukevan toiminnallisen
    muistin muistijälkien muodostumista.
  • 4:48 - 4:50
    Tutkimusten perusteella
  • 4:50 - 4:54
    nukkumaanmeno kolme tuntia
    kaavojen ja käsitteiden opiskelun
  • 4:54 - 4:59
    ja tuntia liikesarjan opiskelun jälkeen
    olisi optimaalisinta.
  • 4:59 - 5:01
    Toivottavasti ymmärrät nyt,
    että unesta karsiminen
  • 5:01 - 5:03
    ei ole vain haitallista terveydellesi,
  • 5:03 - 5:05
    vaan oikeasti vähentää
  • 5:05 - 5:09
    mahdollisuuksiasi painaa mieleen kaikkea
    edellisenä iltana oppimaasi,
  • 5:09 - 5:14
    tämä kaikki vahvistaa viisauden sanonnassa:
    ”nukutaan nyt ensin yön yli”.
  • 5:14 - 5:16
    Kun ajattelee kaikkea
    aivojen uudelleenjärjestelyä
  • 5:16 - 5:19
    sekä uusien yhteyksien muodostumista,
    joka tapahtuu uneksiessamme,
  • 5:19 - 5:21
    voidaan jopa sanoa, että kunnon yöunet,
  • 5:21 - 5:25
    herättävät sinut aamuisin uusilla
    parannetuilla aivoilla,
  • 5:25 - 5:28
    valmiina kohtaamaan tulevat haasteet.
Title:
Kunnon yöunien merkitys - Shai Marcu
Speaker:
Shai Marcu
Description:

Katso koko video osoitteessa http://ed.ted.com/lessons/the-benefits-of-a-good-night-s-sleep-shai-marcu

On aamuneljä ja iso koe häämöttää 8 tunnin päässä. Olet opiskellut päiväkausia, muttet tunne oloasi valmiiksi. Kannattaako juoda kupponen kahvia ja päntätä seuraavat pari tuntia - vaiko mennä nukkumaan? Shai Marcu puolustaa jälkimmäistä vaihtoehtoa ja osoittaa, kuinka uni uudelleenjärjestelee tietoa aivoissa tavalla, joka on muistillemme elintärkeää.

Oppitunti: Shai Marcu. Animaatio: Javier Saldeña.
more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TED-Ed
Duration:
05:45

Finnish subtitles

Revisions Compare revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.