WEBVTT

00:00:07.315 --> 00:00:13.196
Kello on neljä aamulla,
ja tärkeä koe kahdeksan tunnin kuluttua

00:00:13.196 --> 00:00:16.117
sekä pianoesitys myöhemmin.

00:00:16.117 --> 00:00:21.888
Olet opiskellut ja soittanut useita päiviä,
et silti tunne olevasi valmis kumpaankaan

00:00:21.888 --> 00:00:23.321
Mitäpä voit tehdä?

00:00:23.321 --> 00:00:25.320
No, voit ottaa toisen kupin kahvia

00:00:25.320 --> 00:00:28.078
ja viettää vielä muutaman tunnin
päntäten ja harjoitellen.

00:00:28.078 --> 00:00:30.004
Mutta usko tai älä,

00:00:30.004 --> 00:00:33.482
saattaisi olla parempi sulkea kirjat,
laittaa soittimet sivuun

00:00:33.482 --> 00:00:35.817
ja mennä nukkumaan.

NOTE Paragraph

00:00:35.817 --> 00:00:38.176
Nukkumiseen kuluu noin
kolmannes elämästämme.

00:00:38.176 --> 00:00:43.151
Mutta monet välittävät ja 
kiinnostuvat siitä yllättävän vähän.

00:00:43.151 --> 00:00:46.730
Tämä välinpitämättömyys johtuu
usein vain väärinkäsityksestä.

00:00:46.730 --> 00:00:48.639
Nukkuminen ei ole 
hukkaan heitettyä aikaa

00:00:48.639 --> 00:00:52.329
tai vain lepoa,
kun päivän tärkeät tehtävät on suoritettu.

00:00:52.329 --> 00:00:54.337
Päinvastoin, unella on tärkeä tehtävä.

00:00:54.337 --> 00:00:58.757
Sen aikana keho tasaa ja säätelee
monia elintärkeitä toimintojaan,

00:00:58.757 --> 00:01:00.350
vaikuttaen hengitykseen

00:01:00.350 --> 00:01:05.435
ja säädellen kaikkea verenkierrosta
kasvuun ja immuunivasteeseen.

NOTE Paragraph

00:01:05.435 --> 00:01:10.818
Hienoa. Mutta näistä voi huolehtia
vasta kokeiden jälkeen. Eikö?

00:01:10.818 --> 00:01:12.436
No, eipä mennä asioiden edelle.

00:01:12.436 --> 00:01:15.473
On nimittäin niin, että uni
on tärkeää myös aivoillesi,

00:01:15.473 --> 00:01:18.173
joihin viidennes
kaikesta kiertävästä verestä

00:01:18.173 --> 00:01:20.853
ohjautuu vaipuessasi uneen.

00:01:20.853 --> 00:01:23.460
Se mitä tapahtuu
aivoissasi nukkuessasi

00:01:23.460 --> 00:01:26.541
on hyvin aktiivista uudelleen järjestelyä.

00:01:26.541 --> 00:01:29.359
Se on erittäin oleellista
muistin toiminnalle.

NOTE Paragraph

00:01:29.359 --> 00:01:30.356
Ensikokemalta

00:01:30.356 --> 00:01:34.255
kykymme muistaa asioita
ei vaikuta kovin tehokkaalta ensinkään.

00:01:34.255 --> 00:01:37.038
1800-luvun psykologi
Herman Ebbinghaus

00:01:37.038 --> 00:01:40.913
osoitti, että unohdamme keskimäärin
40 % uusista asioista

00:01:40.913 --> 00:01:43.394
kahdenkymmenen ensimäisen minuutin aikana -

00:01:43.394 --> 00:01:47.134
ilmiö tunnetaan nimellä
'unohtamiskäyrä' (forgetting curve).

NOTE Paragraph

00:01:47.134 --> 00:01:50.735
Tätä voidaan ehkäistä prosessilla
nimeltä

00:01:50.735 --> 00:01:53.289
'muistijälkien vakiinnuttaminen'.
Siinä tietoa siirretään

00:01:53.289 --> 00:01:58.903
korkean hävikin lyhytkestoisesta muistista
luotettavampaan pitkäkestoiseen muistiin.

NOTE Paragraph

00:01:58.903 --> 00:02:02.623
Tämä vakiinnuttaminen tapahtuu osin
aivojen keskeisessä osassa,

00:02:02.623 --> 00:02:05.340
joka tunnetaan nimellä hippokampus.

00:02:05.340 --> 00:02:07.360
Sen roolin pitkäkestoisten muistijälkien


00:02:07.360 --> 00:02:11.368
muodostumisessa osoitti
1950-luvulla Brenda Milner

00:02:11.368 --> 00:02:14.656
tutkimuksissaan potilas H.M:na 
tunnetun henkilön kanssa

00:02:14.656 --> 00:02:16.955
Kun potilaan hippokampus
oli poistettu,

00:02:16.955 --> 00:02:21.323
hänen kykynsä uusien lyhytkestoisten
muistijälkien muodostamiseen oli heikentynyt

00:02:21.323 --> 00:02:25.888
mutta hän pystyi oppimaan liikesarjoja
toiston avulla.

00:02:25.888 --> 00:02:27.719
Lisäksi hippokampuksen
poistaminen heikensi

00:02:27.719 --> 00:02:32.294
potilaan kykyä muodostaa pitkäkestoisia
muistijälkiä.

00:02:32.294 --> 00:02:34.437
Se mitä H.M:n tapaus muun muassa
paljasti oli,

00:02:34.437 --> 00:02:37.359
että hippokampuksella on erityinen rooli

00:02:37.359 --> 00:02:42.062
pitkäkestoisten tarinallisten
muistijälkien vakiinnuttamisessa,

00:02:42.062 --> 00:02:45.316
kuten faktat ja käsitteet,
joita sinun tarvitsee muistaa kokeessa.

00:02:45.316 --> 00:02:47.125
Toisin kuin toiminnallinen muisti,

00:02:47.125 --> 00:02:51.728
kuten sormien liikesarjat,
joita tarvitset pianokappaleen oppimiseen.

NOTE Paragraph

00:02:51.728 --> 00:02:55.394
Milnerin löydökset yhdessä
Eric Kandelin 1990-luvun kokeiden kanssa

00:02:55.394 --> 00:03:00.746
loivat nykymallin, kuinka muistijälkien
vakiintumisprosessi toimii.

00:03:00.746 --> 00:03:02.798
Aistitieto aluksi siirretään

00:03:02.798 --> 00:03:07.071
ja väliaikaisesti tallennetaan neuroneihin
lyhytkestoisen muistin muodossa.

00:03:07.071 --> 00:03:09.624
Näiden neuronien toimesta tieto kulkee
kohti hippokampusta,

00:03:09.624 --> 00:03:13.150
joka voimistaa ja vahvistaa kyseisiä
neuroneja aivokuorella.

00:03:13.150 --> 00:03:15.369
Aivojen plastisiteetin avulla

00:03:15.369 --> 00:03:20.341
uusia synaptisia yhteyksiä syntyy. Näin 
syntyy uusia yhteyksiä neuronien välille,

00:03:20.341 --> 00:03:22.184
ja lujittuu hermosolujen muodostamia
verkostoja,

00:03:22.184 --> 00:03:25.934
joihin tieto palautetaan muodostaen
pitkäkestoisen muistijäljen.

NOTE Paragraph

00:03:25.934 --> 00:03:28.801
Miksi sitten muistamme
toisia asioita ja toisia emme?

00:03:28.801 --> 00:03:30.689
On olemassa muutamia keinoja vaikuttaa

00:03:30.689 --> 00:03:34.300
muistijälkien syntymisen voimakkuuteen.

00:03:34.300 --> 00:03:38.435
Esimerkiksi kokemukset kiihtyneessä, 
muuten liikuttuneessa tilassa,

00:03:38.435 --> 00:03:39.470
tai paineen alla

00:03:39.470 --> 00:03:44.727
painuvat mieleen johtuen hippokampuksen
kykeytymisestä aivojen tunneosiin.

00:03:44.727 --> 00:03:48.723
Mutta yksi tärkeimmistä tekijöistä
muistijälkien muodostumiseen on,

00:03:48.723 --> 00:03:49.891
arvasit oikein,

00:03:49.891 --> 00:03:51.878
hyvä yöuni.

NOTE Paragraph

00:03:51.878 --> 00:03:54.214
Unen voidaan sanoa koostuvan
neljästä tasosta,

00:03:54.214 --> 00:03:56.952
joista syvintä kutsutaan
hidas-aalto uneksi

00:03:56.952 --> 00:03:59.228
ja vilkeuneksi.

00:03:59.228 --> 00:04:02.387
EEG-laitteilla mitattuna
nämä unen tasot

00:04:02.387 --> 00:04:04.377
paljastavat yhteyden

00:04:04.377 --> 00:04:09.686
aivorungon, hippokampuksen,
talamuksen ja aivokuoren välillä.

00:04:09.686 --> 00:04:13.528
Nämä aivorakenteet toimivat väliasemina
muistijälkien muodostumisessa.

00:04:13.528 --> 00:04:16.901
Eri unen tasojen on näytetty osallistuvan

00:04:16.901 --> 00:04:19.108
erilaisten muistijälkien muodostumiseen.

NOTE Paragraph

00:04:19.108 --> 00:04:22.557
Hidasaaltounen aikana

00:04:22.557 --> 00:04:26.125
tarinallisen muistin muisijäljet
muodostuvat väliaikaiseen tilaan

00:04:26.125 --> 00:04:28.952
hippokampuksen etuosissa.

00:04:28.952 --> 00:04:32.794
Hippokampuksen ja aivokuoren
vahva yhteys

00:04:32.794 --> 00:04:35.497
ja sen jatkuva uudelleenaktvioituminen

00:04:35.497 --> 00:04:40.998
muodostavat pitkäkestoisen muistijäljen
aivokuorelle.

00:04:40.998 --> 00:04:44.884
Toisaalta vilkeunen, jossa aivotoiminta
on samankaltaista valvetilan kanssa,

00:04:44.884 --> 00:04:48.474
on osoitettu tukevan toiminnallisen
muistin muistijälkien muodostumista.

00:04:48.474 --> 00:04:50.305
Tutkimusten perusteella

00:04:50.305 --> 00:04:53.533
nukkumaanmeno kolme tuntia
kaavojen ja käsitteiden opiskelun

00:04:53.533 --> 00:04:58.515
ja tuntia liikesarjan opiskelun jälkeen
olisi optimaalisinta.

NOTE Paragraph

00:04:58.515 --> 00:05:01.017
Toivottavasti ymmärrät nyt,
että unesta karsiminen

00:05:01.017 --> 00:05:03.292
ei ole vain haitallista terveydellesi,

00:05:03.292 --> 00:05:05.071
vaan oikeasti vähentää

00:05:05.071 --> 00:05:09.420
mahdollisuuksiasi painaa mieleen kaikkea
edellisenä iltana oppimaasi,

00:05:09.420 --> 00:05:13.543
tämä kaikki vahvistaa viisauden sanonnassa:
”nukutaan nyt ensin yön yli”.

00:05:13.543 --> 00:05:15.637
Kun ajattelee kaikkea
aivojen uudelleenjärjestelyä

00:05:15.637 --> 00:05:19.366
sekä uusien yhteyksien muodostumista,
joka tapahtuu uneksiessamme,

00:05:19.366 --> 00:05:21.284
voidaan jopa sanoa, että kunnon yöunet,

00:05:21.284 --> 00:05:25.093
herättävät sinut aamuisin uusilla
parannetuilla aivoilla,

00:05:25.093 --> 00:05:27.587
valmiina kohtaamaan tulevat haasteet.