Return to Video

Miten virtuaalitodellisuudella voidaan luoda empatiakone

  • 0:01 - 0:06
    Minun virtuaalitodellisuuteni alkoi
    aika epätavallisessa paikassa.
  • 0:07 - 0:09
    Elettiin 70-lukua.
  • 0:09 - 0:12
    Lähdin alalle hyvin nuorena:
    olin 7-vuotias.
  • 0:12 - 0:17
    Väline, jonka kautta
    pääsin virtuaalitodellisuuteen,
  • 0:17 - 0:21
    oli Evel Knievel -stunttipyörä.
  • 0:21 - 0:23
    Tämä on sen mainos:
  • 0:23 - 0:25
    (Video) Taustakertoja:
    Mikä hyppy!
  • 0:25 - 0:27
    Evel ajaa upealla stunttipyörällä.
  • 0:27 - 0:30
    Hyrrän voimasta hän sinkoaa
    yli 30 metriä huippunopeudella.
  • 0:30 - 0:32
    Chris Milk: Tämä oli
    silloinen ilonaiheeni.
  • 0:32 - 0:35
    Ajoin moottoripyörällä kaikkialle.
  • 0:35 - 0:39
    Yhdessä Evel Knievelin kanssa
    hyppäsin Snake River -kanjonin yli.
  • 0:39 - 0:40
    Halusin raketin.
  • 0:40 - 0:43
    Rakettia en koskaan saanut.
    Sain vain moottoripyörän.
  • 0:46 - 0:48
    Tunsin olevani yhtä
    tämän maailman kanssa.
  • 0:48 - 0:52
    En halunnut isona tarinankertojaksi.
    Halusin sijaisnäyttelijäksi.
  • 0:52 - 0:56
    Olin paikan päällä.
    Evel Knievel oli ystäväni.
  • 0:56 - 0:58
    Tunsin suurta empatiaa häntä kohtaan.
  • 0:59 - 1:01
    Juttumme ei kuitenkaan toiminut. (Naurua)
  • 1:01 - 1:03
    Menin taidekouluun.
  • 1:03 - 1:06
    Ryhdyin tekemään musiikkivideoita.
  • 1:06 - 1:09
    Tämä on yksi alkutaipaleeni
    musiikkivideoista:
  • 1:09 - 1:15
    (Musiikki: "Touch the Sky", Kanye West)
  • 1:15 - 1:19
    CM: Saatatte huomata
    pieniä yhtäläisyyksiä.
  • 1:19 - 1:20
    (Naurua)
  • 1:20 - 1:22
    Sain sen raketin.
  • 1:22 - 1:25
    (Naurua)
  • 1:25 - 1:30
    No, nyt olen elokuvaohjaaja
    tai elokuvaohjaajan alku.
  • 1:30 - 1:33
    Aloin käyttää elokuvaohjaajien
    käytössä olevia työkaluja
  • 1:33 - 1:38
    kertoakseni yleisölle
    mahdollisimman vakuuttavia tarinoita.
  • 1:38 - 1:41
    Filmi on uskomaton väline,
    jonka kautta voimme tuntea empatiaa
  • 1:41 - 1:43
    toisenlaisia ihmisiä
  • 1:43 - 1:46
    ja omastamme poikkeavia maailmoja kohtaan.
  • 1:46 - 1:47
    Ikävä kyllä
  • 1:47 - 1:52
    Evel Knievel ei tuntenut samaa empatiaa
    meitä kuin me häntä kohtaan.
  • 1:52 - 1:54
    Hän haastoi meidät oikeuteen videosta --
  • 1:54 - 1:56
    (Naurua)
  • 1:56 - 1:58
    hieman myöhemmin.
  • 1:58 - 2:00
    Hyvänä puolena
  • 2:00 - 2:03
    lapsena jumaloimani mies,
  • 2:03 - 2:06
    mies, joksi halusin aikuisena,
  • 2:06 - 2:10
    no, sain viimeinkin hänen nimmarinsa.
  • 2:11 - 2:14
    (Aplodeja)
  • 2:18 - 2:23
    Puhutaanpa filmistä.
  • 2:23 - 2:26
    Filmi on uskomaton väline,
  • 2:26 - 2:29
    mutta se on olennaisilta osin
    sama kuin se on aina ollut.
  • 2:29 - 2:33
    Se on joukko ruutuja,
    jotka toistetaan peräkkäin.
  • 2:33 - 2:36
    Olemme tehneet
    uskomattomia asioita näillä ruuduilla.
  • 2:36 - 2:39
    Aloin kuitenkin miettiä,
  • 2:39 - 2:44
    olisiko jokin tapa käyttää
    modernia ja kehittyvää teknologiaa
  • 2:44 - 2:46
    tarinoiden kertomiseen uusilla tavoilla
  • 2:46 - 2:48
    ja uusien tarinoiden kertomiseen,
  • 2:48 - 2:52
    tarinoiden, joita en ehkä voisi kertoa
    perinteisillä elokuvatyökaluilla,
  • 2:52 - 2:54
    joita olemme käyttäneet 100 vuoden ajan.
  • 2:54 - 2:57
    Aloin tehdä kokeiluja.
  • 2:57 - 3:02
    Pyrkimyksenäni oli kehittää
    oikea empatiakone.
  • 3:03 - 3:06
    Tässä yksi varhaisista kokeistani:
  • 3:06 - 3:08
    (Musiikkia)
  • 3:08 - 3:11
    Tämän nimi on
    "The Wilderness Downtown".
  • 3:11 - 3:13
    Yhteistyöprojekti Arcade Firen kanssa.
  • 3:13 - 3:16
    Sen alussa piti antaa osoite,
    jossa oli elänyt lapsena.
  • 3:16 - 3:17
    Se on nettisivusto.
  • 3:17 - 3:22
    Siitä alkaa kasvaa tällaisia
    pikku ruutuja selainikkunoissa.
  • 3:22 - 3:25
    Näet teinin juoksevan kadulla.
  • 3:25 - 3:27
    Sitten näet Google Street View-
    ja Google Maps -kuvia
  • 3:27 - 3:30
    ja huomaat, että
    hän juoksee kotikadullasi.
  • 3:30 - 3:34
    Hän pysähtyy erään talon eteen.
    Se on sinun talosi.
  • 3:36 - 3:39
    Se oli upeaa. Ihmiset reagoivat
    tunnetasolla vieläkin syvemmin
  • 3:39 - 3:43
    tähän teokseen
    kuin ruuduilla tekemiini.
  • 3:43 - 3:47
    Otan ikään kuin palasen historiaasi
  • 3:47 - 3:50
    ja sijoitan sen tarinan kehykseen.
  • 3:50 - 3:52
    Sitten aloin miettiä,
  • 3:52 - 3:53
    no, siinä on osa sinua,
  • 3:53 - 3:59
    mutta miten saan
    sinut kokonaisena kehykseen?
  • 3:59 - 4:02
    Ryhdyin siis tekemään
    taideinstallaatioita.
  • 4:02 - 4:04
    Tämän nimi on
    "The Treachery of Sanctuary".
  • 4:04 - 4:08
    Se on triptyykki. Näytän teille
    kolmannen paneelin.
  • 4:08 - 4:11
    (Musiikkia)
  • 4:31 - 4:35
    Nyt olen saanut sinut kehykseen.
  • 4:35 - 4:39
    Näin ihmisten reagoivan
    vieläkin voimakkaammin
  • 4:39 - 4:42
    tähän teokseen kuin edelliseen.
  • 4:42 - 4:46
    Sitten aloin pohtia kehyksiä
    ja sitä, mitä ne edustavat.
  • 4:46 - 4:48
    Kehyshän on vain ikkuna.
  • 4:48 - 4:52
    Kaikki se media, jota katselemme:
    televisio, elokuvat --
  • 4:52 - 4:54
    ne ovat ikkunoita muihin maailmoihin.
  • 4:54 - 4:57
    Ajattelin: Hienoa.
    Sain sinut kehykseen.
  • 4:57 - 4:59
    Mutta en halua sinua kehykseen.
    En halua sinua ikkunaan.
  • 4:59 - 5:03
    Haluan sinut ikkunan läpi.
    Haluan sinut toiselle puolelle,
  • 5:03 - 5:06
    maailmaan, elämään siinä.
  • 5:06 - 5:09
    Tästä pääsen takaisin
    virtuaalitodellisuuteen.
  • 5:09 - 5:11
    Puhutaanpa virtuaalitodellisuudesta.
  • 5:13 - 5:14
    Valitettavasti
  • 5:14 - 5:19
    virtuaalitodellisuudesta puhuminen
    on kuin tanssisi arkkitehtuurista.
  • 5:19 - 5:25
    Tässä onkin nainen, joka tanssii
    arkkitehtuurista virtuaalitodellisuudessa.
  • 5:25 - 5:28
    (Naurua)
  • 5:28 - 5:31
    Sitä on vaikea selittää.
    Miksi sitä on vaikea selittää?
  • 5:31 - 5:35
    Se on vaikeaa, koska tämä media
    on hyvin kokemusperäinen.
  • 5:35 - 5:37
    Matka sen sisään
    kulkee tunteiden kautta.
  • 5:37 - 5:38
    Se on kone, mutta sen sisällä
  • 5:38 - 5:42
    se tuntuu tosielämältä.
    Se tuntuu totuudelta.
  • 5:42 - 5:44
    Tunnet olevasi läsnä
    maailmassa, jonka sisällä olet
  • 5:44 - 5:48
    ja läsnä niiden ihmisten kanssa,
    jotka ovat sen sisällä kanssasi.
  • 5:48 - 5:52
    Aion näyttää teille demon
    virtuaalitodellisuuselokuvasta:
  • 5:52 - 5:54
    täysikokoisen version
    kaikesta siitä tiedosta,
  • 5:54 - 5:56
    jonka tallennamme kuvatessamme.
  • 5:56 - 5:58
    Kuvaamme kaikkia suuntia.
  • 5:58 - 6:00
    Tämä on rakentamamme kamerajärjestelmä.
  • 6:00 - 6:03
    Siinä on 3D-kamerat joka suuntaan
  • 6:03 - 6:06
    ja kaksikanavaiset mikrofonit
    joka suuntaan.
  • 6:06 - 6:11
    Tämän avulla rakennamme
    pallon maailmasta, jossa elät.
  • 6:11 - 6:15
    Se, mitä teille aion näyttää,
    ei ole vilkaisu maailmaan
  • 6:15 - 6:18
    vaan pikemminkin koko maailma
    venytettynä yhteen ruutuun.
  • 6:18 - 6:21
    Tämä elokuvan nimi on
    "Clouds Over Sidra".
  • 6:21 - 6:26
    Se on tehty yhdessä
    virtuaalitodellisuusyrityksemme VRSE:n
  • 6:26 - 6:28
    Yhdistyneiden kansakuntien
  • 6:28 - 6:31
    ja yhteistyökumppanimme
    Gabo Aroran kanssa.
  • 6:31 - 6:35
    Menimme syyrialaisten pakolaisleirille
    Jordaniaan joulukuussa
  • 6:35 - 6:39
    ja kuvasimme 12-vuotiaan
    Sidra-tytön tarinan.
  • 6:39 - 6:42
    Hän pakeni perheensä kanssa Syyriasta
    aavikon poikki Jordaniaan
  • 6:42 - 6:47
    ja on asunut tällä leirillä
    viimeiset puolitoista vuotta.
  • 6:48 - 6:51
    (Video) Sidra: Minä olen Sidra.
  • 6:51 - 6:53
    Olen 12-vuotias.
  • 6:53 - 6:54
    Käyn viidettä luokkaa.
  • 6:54 - 7:00
    Olen Syyriasta, Daraan provinssista,
    Inkhilin kaupungista.
  • 7:00 - 7:05
    Olen elänyt täällä Zaatari-leirillä
    Jordaniassa viimeiset puolitoista vuotta.
  • 7:07 - 7:09
    Minulla on suuri perhe:
  • 7:09 - 7:12
    kolme veljeä, yksi on vauva.
  • 7:12 - 7:15
    Hän itkee paljon.
  • 7:15 - 7:20
    Kysyin isältäni, itkinkö minä,
    kun olin vauva, ja hän sanoi ei.
  • 7:20 - 7:24
    Olin varmaan
    vahvempi vauva kuin veljeni.
  • 7:24 - 7:27
    CM: Kun virtuaalilasit
    ovat päässäsi,
  • 7:27 - 7:28
    et näe kuvaa tällaisena.
  • 7:28 - 7:30
    Katselet ympärillesi maailmassa.
  • 7:30 - 7:36
    Huomaat, että näet joka suuntaan,
    täydet 360 astetta.
  • 7:36 - 7:39
    Kun istut siinä huoneessa
    katselemassa häntä
  • 7:39 - 7:41
    et katsele tilannetta
    televisioruudun läpi
  • 7:41 - 7:45
    et katsele sitä ikkunasta,
    vaan istut siellä hänen kanssaan.
  • 7:45 - 7:49
    Kun katsot alas, istut
    samalla lattialla kuin hän.
  • 7:49 - 7:51
    Tämän vuoksi
  • 7:51 - 7:55
    tunnet hänen ihmisyytensä syvemmin.
  • 7:55 - 8:00
    Myötäelät hänen kanssaan syvemmin.
  • 8:00 - 8:06
    Olen sitä mieltä, että voimme
    muuttaa mieliä tällä koneella.
  • 8:06 - 8:10
    Olemme jo aloittaneet
    ja yrittäneet muuttaa muutamia.
  • 8:10 - 8:15
    Veimme tämän elokuvan tammikuussa
    Maailman talousfoorumiin Davosiin.
  • 8:15 - 8:17
    Näytimme sen joukolle ihmisiä,
  • 8:17 - 8:21
    joiden päätökset vaikuttavat
    miljoonien ihmisten elämään.
  • 8:21 - 8:23
    Nämä ihmiset eivät ehkä muutoin
  • 8:23 - 8:29
    istuisi teltassa
    jordanialaisella pakolaisleirillä.
  • 8:29 - 8:36
    Eräänä tammikuisena
    iltapäivänä Sveitsissä
  • 8:36 - 8:39
    he kuitenkin löysivät itsensä sieltä.
  • 8:40 - 8:44
    (Aplodeja)
  • 8:47 - 8:49
    Se vaikutti heihin.
  • 8:49 - 8:52
    Aiomme siis tehdä näitä enemmänkin.
  • 8:52 - 8:55
    Työskentelemme
    parhaillaan YK:n kanssa
  • 8:55 - 8:58
    aikomuksenamme kuvata
    koko sarja elokuvia.
  • 8:58 - 9:00
    Päätimme juuri erään tarinan
    kuvaukset Liberiassa.
  • 9:00 - 9:04
    Seuraavaksi aiomme
    kuvata tarinan Intiassa.
  • 9:04 - 9:06
    Otamme nämä elokuvat
  • 9:06 - 9:08
    ja esitämme niitä YK:ssa
  • 9:08 - 9:11
    ihmisille, jotka työskentelevät
    tai vierailevat siellä.
  • 9:11 - 9:13
    Esitämme niitä ihmisille,
  • 9:13 - 9:17
    jotka todella voivat muuttaa
    elokuvissa esiintyvien elämää.
  • 9:17 - 9:21
    Tässä asiassa olemme
    vasta raapaisseet pintaa
  • 9:21 - 9:25
    virtuaalitodellisuuden voiman suhteen.
  • 9:25 - 9:27
    Se ei ole videopelilaite.
  • 9:27 - 9:31
    Se yhdistää ihmiset toisiinsa
    syvällisellä tavalla,
  • 9:31 - 9:35
    jota en ole ennen nähnyt
    missään muussa mediassa.
  • 9:35 - 9:39
    Se voi muuttaa ihmisten
    näkemyksiä toisistaan.
  • 9:39 - 9:40
    Tämän vuoksi olen sitä mieltä
  • 9:40 - 9:44
    että virtuaalitodellisuudella
    voi todella muuttaa maailmaa.
  • 9:47 - 9:49
    Se on kone,
  • 9:49 - 9:54
    mutta tämän koneen kautta
    meistä tulee myötätuntoisempia,
  • 9:54 - 10:00
    meistä tulee empaattisempia
    ja tunnemme syvempää yhteyttä.
  • 10:00 - 10:04
    Ja mikä tärkeintä,
    meistä tulee ihmisempiä.
  • 10:04 - 10:06
    Kiitos.
  • 10:06 - 10:09
    (Aplodeja)
Title:
Miten virtuaalitodellisuudella voidaan luoda empatiakone
Speaker:
Chris Milk
Description:

Chris Milk tuottaa hämmästyttäviä, ilahduttavia ja kiehtovia elokuvia hyödyntämällä uusinta teknologiaa. Kaikkea, mitä hän tekee, ohjaa kuitenkin ihmisyyden tarina. Tässä lyhyessä mutta hurmaavassa puheessaan hän esittelee yhteistyöprojektejaan muusikoiden, kuten Kanye Westin ja Arcade Firen kanssa sekä kertoo uusimmista, mieltä mullistavista kokeiluistaan virtuaalitodellisuuden parissa.
more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TEDTalks
Duration:
10:16

Finnish subtitles

Revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.