Return to Video

Voivatko kasvit puhua toisilleen?

  • 0:09 - 0:10
    Voivatko kasvit puhua toisilleen?
  • 0:10 - 0:12
    Siltä se ei taatusti vaikuta.
  • 0:12 - 0:14
    Kasveilla ei ole monimutkaisia
  • 0:14 - 0:15
    aisti- tai hermostojärjestelmiä
  • 0:15 - 0:16
    kuten eläimillä
  • 0:16 - 0:17
    ja ne vaikuttavat
  • 0:17 - 0:18
    melko passiivisilta.
  • 0:18 - 0:20
    Ne paistattelevat auringossa
  • 0:20 - 0:21
    ja vastaavat vaistomaisesti
  • 0:21 - 0:23
    valoon ja veteen.
  • 0:23 - 0:25
    Mutta niin kummalliselta
  • 0:25 - 0:26
    kuin se kuulostaakin,
  • 0:26 - 0:27
    kasvit voivat kommunikoida keskenään.
  • 0:27 - 0:29
    Aivan kuten eläimet, kasvit tuottavat
  • 0:29 - 0:31
    kaikenlaisia kemiallisia signaaleja
  • 0:31 - 0:33
    vastauksena ympäristöilleen
  • 0:33 - 0:34
    ja ne voivat jakaa
  • 0:34 - 0:35
    näitä signaaleja toisilleen
  • 0:35 - 0:36
    erityisesti ollessaan
  • 0:36 - 0:38
    hyökkäyksen kohteena.
  • 0:38 - 0:40
    Nämä signaalit kulkevat kahta reittiä:
  • 0:40 - 0:41
    ilman läpi
  • 0:41 - 0:42
    ja maan läpi.
  • 0:42 - 0:44
    Kun kasvin lehdet vahingoittuvat,
  • 0:44 - 0:47
    olipa syynä sitten
    hyönteiset tai ruohonleikkuri,
  • 0:47 - 0:48
    ne vapauttavat
  • 0:48 - 0:50
    helposti haihtuvia kemikaaleja.
  • 0:50 - 0:53
    Ne aiheuttavat vastaleikatun
  • 0:53 - 0:54
    ruohon tuoksun.
  • 0:54 - 0:57
    Tietyt kasvit, kuten maruna ja limanpavut,
  • 0:57 - 0:59
    pystyvät vastaanottamaan
  • 0:59 - 1:00
    näitä ilmassa leijuvia viestejä
  • 1:00 - 1:02
    ja mukauttamaan oman sisäisen kemiansa
  • 1:02 - 1:04
    niiden mukaisesti.
  • 1:04 - 1:05
    Eräässä kokeessa hyönteiset
  • 1:05 - 1:06
    tai saksikätiset tutkijat
  • 1:06 - 1:08
    tarkoituksellisesti
  • 1:08 - 1:11
    vahingoittivat marunan lehtiä
  • 1:11 - 1:12
    Koko kesän ajan
  • 1:12 - 1:14
    hyönteiset söivät vähemmän
  • 1:14 - 1:18
    saman marunakasvin muita oksia
  • 1:18 - 1:20
    ja naapuripensaita
  • 1:20 - 1:22
    vihjaten siihen, että ne oli vahvistaneet
  • 1:22 - 1:25
    puolustustaan hyönteisiä vastaan.
  • 1:25 - 1:26
    Jopa ilman siirtäminen
  • 1:26 - 1:29
    leikatulta kasvilta toiselle kasville
  • 1:29 - 1:30
    lisäsi toisen kasvin vastustusta
  • 1:30 - 1:32
    hyönteisiä kohtaan.
  • 1:32 - 1:34
    Nämä ilmassa välittyvät vihjeet
  • 1:34 - 1:37
    lisäävät taimiselviytymisen mahdollisuutta
  • 1:37 - 1:39
    ja saivat aikuiset kasvit tuottamaan
  • 1:39 - 1:42
    enemmän uusia oksia ja kukkia.
  • 1:42 - 1:43
    Mutta miksi kasvi varottaisi
  • 1:43 - 1:45
    naapureitaan vaarasta
  • 1:45 - 1:47
    varsinkin jos ne kilpailevat resursseista?
  • 1:47 - 1:49
    Se saattaa olla itsepuolustuksen
  • 1:49 - 1:52
    tahaton seuraus.
  • 1:52 - 1:53
    Kasvit eivät voi siirtää informaatiota
  • 1:53 - 1:56
    kehojensa läpi yhtä helposti kuin me,
  • 1:56 - 1:59
    erityisesti jos vettä on vähän.
  • 1:59 - 2:00
    Joten kasvit saattavat turvautua
  • 2:00 - 2:02
    ilman kautta välittyvin kemikaaleihin
  • 2:02 - 2:04
    saadakseen kuljetettua viestin
  • 2:04 - 2:05
    yhdeltä kasvin osalta toisellle.
  • 2:05 - 2:07
    Lähellä olevat kasvit voivat
  • 2:07 - 2:08
    salakuunnella noita signaaleja
  • 2:08 - 2:10
    Aivan kuin sattuisit kuulemaan
  • 2:10 - 2:11
    naapurisi aivastavan
  • 2:11 - 2:13
    ja siksi hankkisit lääkkeitä varastoon.
  • 2:13 - 2:14
    Eri kasvit kuljettavat varoituksia
  • 2:14 - 2:16
    erilaisilla kemiallisilla kielillä.
  • 2:16 - 2:19
    Yksittäiset marunakasvit samalla niityllä
  • 2:19 - 2:21
    vapauttavat hiukan erilaisia
  • 2:21 - 2:22
    varoituskemikaaleja.
  • 2:22 - 2:24
    Seoksen koostumus vaikuttaa
  • 2:24 - 2:27
    kommunikaation tehokkuuteen.
  • 2:27 - 2:29
    Mitä samanlaisemmat kahden kasvin
  • 2:29 - 2:31
    kemialliset sormenjäljet ovat
  • 2:31 - 2:33
    sitä sujuvammin ne voivat kommunikoida.
  • 2:33 - 2:35
    Kasvi ottaa herkimmin vastaan
  • 2:35 - 2:38
    omien lehtiensä lähettämiä vihjeitä.
  • 2:38 - 2:39
    Mutta koska nämä kemikaalit
  • 2:39 - 2:41
    näyttävät olevan perittyjä
  • 2:41 - 2:42
    kuten ihmisten veriryhmät,
  • 2:42 - 2:45
    marunakasvit kommunikoivat tehokkaammin
  • 2:45 - 2:48
    sukulaistensa kanssa kuin tuntemattomien.
  • 2:48 - 2:49
    Mutta joskus jopa toiset lajit
  • 2:49 - 2:50
    voivat hyötyä.
  • 2:50 - 2:53
    Tomaatti- ja tupakkakasvit voivat
  • 2:53 - 2:56
    ratkaista marunan varoitussignaalit.
  • 2:56 - 2:58
    Kasvien ei tarvitse turvautua vain
  • 2:58 - 3:00
    ilmassa välittyviin lähetyksiin.
  • 3:00 - 3:04
    Signaalit voivat kulkea myös maan alla.
  • 3:04 - 3:05
    Useimmilla kasveilla on
  • 3:05 - 3:06
    symbiottinen suhde sienien kanssa,
  • 3:06 - 3:08
    jotka asuttavat kasvien juuria ja auttavat
  • 3:08 - 3:11
    niitä imemään vettä ja ravinteita.
  • 3:11 - 3:12
    Sienten säikeet muodostavat
  • 3:12 - 3:15
    laajoja verkostoja,
  • 3:15 - 3:17
    jotka voivat yhdistää eri kasveja
  • 3:17 - 3:18
    muodostaen maanalaisen valtatien
  • 3:18 - 3:21
    kemiallisille viesteille.
  • 3:21 - 3:24
    Kun tomaattikasvi vastaa tautiin
  • 3:24 - 3:25
    aktivoimalla tauteja vastustavat
  • 3:25 - 3:27
    geenit ja entsyymit,
  • 3:27 - 3:28
    sen immuunisysteemissä tuotetut
  • 3:28 - 3:30
    signaloivat molekyylit
  • 3:30 - 3:31
    voivat matkustaa terveeseen kasviin
  • 3:31 - 3:33
    ja kehottaa sitäkin käynnistämään
  • 3:33 - 3:35
    immuunijärjestelmänsä.
  • 3:35 - 3:37
    Tällaiset ennakovaroitukset
  • 3:37 - 3:39
    lisäävät kasvien selvitymismahdollisuutta.
  • 3:39 - 3:40
    Papukasvit myös vakoilevat
  • 3:40 - 3:43
    toistensa terveyttä
  • 3:43 - 3:45
    näiden sienikanavien kautta.
  • 3:45 - 3:47
    Kirvatartunta yhdessä kasvissa
  • 3:47 - 3:49
    saa naapurikasvin lisäämään
  • 3:49 - 3:52
    kirvoja torjuvien yhdisteiden tuotantoa
  • 3:52 - 3:56
    ja houkuttelemaan kirvoja syöviä ampiaisia.
  • 3:56 - 3:58
    Jos kommunikaation ajattelee
  • 3:58 - 4:00
    olevan informaation vaihtamista,
  • 4:00 - 4:01
    kasvit näyttävät olevan
  • 4:01 - 4:02
    aktiivisia kommunikoijia.
  • 4:02 - 4:04
    Ne lähettävät, vastaanottavat
  • 4:04 - 4:05
    ja vastaavat signaaleihin
  • 4:05 - 4:07
    päästämättä ääniä
  • 4:07 - 4:08
    ja ilman aivoja, neniä,
  • 4:08 - 4:11
    sanakirjoja tai nettiä.
  • 4:11 - 4:12
    Ja jos oppimme puhumaan niille
  • 4:12 - 4:14
    niiden ehdoilla,
  • 4:14 - 4:16
    saatamme saada voimakkaan uuden välineen
  • 4:16 - 4:17
    viljojen ja muiden tärkeiden
  • 4:17 - 4:19
    kasvien suojeluun.
  • 4:19 - 4:21
    Se saa miettimään,
  • 4:21 - 4:24
    mistä muusta jäämme paitsi?
Title:
Voivatko kasvit puhua toisilleen?
Description:

Katso koko luento: http://ed.ted.com/lessons/can-plants-talk-to-each-other-richard-karban

Voivatko kasvit puhua toisilleen? Siltä ei tosiaan vaikuta: niillä ei ole monimutkaisia aisti- tai hermostojärjestelmiä kuten eläimillä ja ne näyttävät melko passiivisilta. Mutta niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, kasvit voivat kommunikoida keskenään - etenkin ollessaan hyökkäyksen alaisena. Richard Karban selittää miten.

Richard Karbanin luento, Yukai Dun animaatio.
more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TED-Ed
Duration:
04:39

Finnish subtitles

Revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.