- Sanotaan, että luontoa 
vastaan on käynnissä sota -

ja että tämä on se
kolmas maailmansota.

- Tilanne käymässä karummaksi;
pahentuen jatkuvasti,

muutosten nopeuden kiihtyessä
alati, puhummepa sitten -

lajien sukupuutosta tai tekno-
kulttuurin läpitunkevuudesta.

- Maailma tällä hetkellä on, 
suoraan sanoen, erittäin pelottava.

Sillä se, minkä me katsomme
olevan teollista sivilisaatiota,

sanoisin sen olevan pikemminkin
poikkeuksellisen epäsivistynyttä.

Itseasiassa melko raakalaismaista.

- Ei ole liioiteltua sanoa, että elämme
ekologisessa maailmanlopussa.

- Vuosien 1980 ja 2045 
välisenä aikana,

kadotamme enemmän
kasvi- ja eläinlajeja -

kuin on hävinnyt viimeisen
65 miljoonan vuoden aikana.

Meillä on kaksi ison mittakaavan
luomaa, ajallista painetta, jotka -

käytännössä tarkoittavat, 
että meidän tulisi -

toimia paljon nopeammin kuin miten
valtaosa meistä ovat toimineet.

Yksi uhista on öljyhuippu - tai
energiatuotannon romahdus,

toinen on ilmastonmuutos, tai 
hallitsematon ilmaston lämpeneminen.

- Luulen, että useimmat ihmiset,
jopa useimmat tiedemiehet -

jatkavat yhä vähättelyä sen
suhteen, miten pitkälle -

ilmastokatastrofiin johtavaa
polkua olemme jo matkanneet.

- Suurilta osin olemme tästä 
täysin tietämättömiä,

emme halua tietää
emmekä kuulla siitä.

- Asia joka pelottaa minua 
eniten on se, että -

käymme valtavaan taisteluun
ylläpitääksemme kestämätöntä.

- Tässä vaiheessa tiedemiehet
sanovat, että maapallon -

keskilämpötila saattaa nousta
niinkin paljon kuin 10 astetta.

Siinä vaiheessa ei välttämättä ole
enää edes bakteereja jäljellä.

Kun öljyn saatavuus hupenee -

ja vallassa olevien täytyy
puolustaa valtaansa -

aikana jolloin resurssit
alkavat ehtyä,

luulen, että he tulevat
turvautumaan yhä tylympiin -

ja julmiin metodeihin
voimansa pakottamiseen.

- Koko maailman ilmasto on 
muuttumassa:

tuulet, merien virtaukset,
myrskyjen muodostumiset,

lumen kerääntyminen,

lumipeitteiden sulaminen,
tulvat, kuivuudet.

PELI ON PELATTU

Jossakin pohjois-Kaliforniassa

- On mykistävää, miten 
nopeasti tuhoutuminen etenee.

Päivä päivältä maailma on
yhä huonommassa tilassa.

'Surullisen näköinen mies jonka
näette ruudulla, on Derrick Jensen.

Jensen on kirjoittanut useita tieto-
kirjallisuuden menestysteoksia,

Mm. "A Language Older than 
Words", "The Culture of Make Believe."

Hänen kirjansa käsittelevät aiheita
kuten kansalaisten valvontaa,

lasten kaltoinkohtelua, ympäristöä ja
asiaa jota hän sanoo "sivilisaatioksi".

Kannanotot kuten nämä tekevät
hänestä kuitenkin kiistellyn hahmon:'

Tällä hetkellä Kalifornia kaavailee
Shastan padon korottamista -

ja syy jonka senaattori Feinstein
hankkeelle antoi oli ...

"On kalifornialaisten Jumalan luoma oikeus kastella nurmikkonsa."

Tiedättehän, tuollaista argumenttia
vastaan ei voi väitellä ...

... paitsi räjähteillä.

'Tämä oli Jensen vuonna 2006, jolloin 
julkaistiin 2-osainen 'Endgame'-kirja.

'Endgame'-kirjassaan Jensen sanoo, että sivilisaatio on alasajettava nopeasti.

- Jos ihmiset olisivat ajaneet sivilisaation
alas jo sata vuotta sitten -

ihmiset tyynenmeren rannikolla 
luoteisosissa voisivat yhä syödä lohta.

50 vuoden päästä tulee olemaan
ihmisiä Columbia-joen penkalla -

varmastikin säteillen, mutta 
myöskin nääntymässä nälkään,

ja he tulevat sanomaan:

"Olemme kuolemassa nälkään,
koska ette poistaneet patoja ...

... jotka tappoivat lohia, vaan
padot käytettiin proomuihin -

ja sähköä varten sulatoille,
alumiinisten oluttölkkien takia -

joten piru teidät periköön."

Hän esittää kantansa sivilisaatiota
vastaan listaamalla 20 premissiä.

Aikarajoitusten takia ja johtuen
siitä, että valtaosa ihmisistä -

ei hyväksyisi 20 tunnin
elokuvaa, käymme läpi -

neljä näistä oletuksista,
ja täydennämme ne -

tosielämän esimerkeillä.

Premissi I

Teollinen sivilisaatio, tai sivilisaatio
itsessään, mutta erityisesti -

teollinen sivilisaatio, ei ole,
eikä ikinä voi olla kestävä.

Ei tarvitse olla rakettitieteilijä
tajutakseen, että mikä tahansa elämä

joka perustuu uusiutumattomiin
resursseihin, ei voi kestää.

Mitä on sivilisaatio?

Sivilisaatio on elämäntapa,
jota kuvaa kaupunkien kasvu.

- On siis ihmisryhmiä, jotka elävät
niin tiiviissä populaatiokeskittymässä -

ettei paikallinen maa-alue
voi itsessään heitä ylläpitää.

Tämä tarkoittaa, että 
voidakseen elää, täytyy -

perusresurssit elämiseen
hakea jostain muualta,

koska ne ovat loppuun kulutettu
omassa elinympäristössä.

Joten, on lähdettävä
maaseudulle ja kerätä -

mitä halutaankaan, ja tuoda
nämä hyödykkeet takaisin.

Jos olet riippuvainen tällaisesta
tuonnista, se tarkoittaa, että

olet jo tyhjentänyt oman
maisemasi kyseisestä resurssista.

- Ei ole mahdollista pitkällä
aikavälillä jatkaa -

sen maaperän tuhoamista, jota
tarvitaan perusselviytymiseen -

tai niiden vesien pilaamista,
jota tarvitaan juomavedeksi -

ja olettaa silti samalla 
pysyvänsä elossa.

- Teollinen sivilisaatio tarvitsee
jatkuvasti kasvavia määriä energiaa,

sekä jatkuvasti kasvavia 
määriä maapohjaa,

jatkuvasti kasvavia määriä
kaikentyyppisiä resursseja -

voidakseen havitella 
itsensä ikuistamista,

voidakseen jatkaa kasvuaan -

tai voidakseen vain ylläpitää itsensä.

Me elämme rajallisella planeetalla,
eikä tällaisia resursseja ole saatavilla.

Meidän, sekä useimpien elävien
olentojen huonoksi onneksi -

se kulttuuri ei tule pysähtymään ennen
kuin on käyttänyt kaiken mitä se voi,

tai, tietenkin, jos ja kun
pysäytämme sen itse.

- Jos sinulla on rajallinen 
määrä mitä tahansa -

ja alat käyttämään sitä, käytät 
sen väistämättä loppuun.

Voisi kuvitella, että jos koko
kulttuurisi perustuu --

... otetaanpa jokin resurssi --

... vaikkapa öljyyn ...

... että miettisit, mitä tulee
tapahtumaan -

kun öljy alkaa loppumaan.

- Olemme löytäneet 
energiaresursseja -

jotka ovat antaneet 
meidän paeta -

tietyntyyppisiä rajoitteita,

jotka edelliset kulttuurit -

ovat joutuneet kohtaamaan 
paljon nopeammin.

Niillä oli tapana romahtaa, koska 
heidän resurssinsa loppuivat --

tarkemmin ottaen, helposti 
saatavilla olevat resurssit.

Rajoituksena oli aiemmin
esim. etäisyydet joita ihmiset -

pystyivät matkaamaan kulku-
neuvoillaan, kuten hevosilla,

tai muiden laumaeläinten kanssa.
Tämä päättyi kun fossiilisten -

polttoaineiden aika alkoi; nyt
ihminen voi matkata ympäriinsä -

ja ottaa itselleen mitä haluaa. 
Joten, globalisaatio on -

ainoastaan kiihdyttänyt tätä 
suunnattoman tuhoisaa prosessia.

- Olemme kaataneet varallisuutemme -

rakentaessamme infrastruktuurin
sellaiselle arkielämälle -

jolla ei ole tulevaisuutta.
Olen sitä mieltä, että -

öljyn saatavuuteen liittyvät 
ongelmat tulevat kiihtymään

seuraavan kolmen-viiden vuoden
aikana, ehkä jopa aiemmin.

Tilastot indikoivat öljyntuotannon 
globaalin huipun olevan jo ohitse.

- Tuon tiedon valossa,
mistä löytää jokin vaihtoehto?

Mitä tarkoitan on, että kaikki tämä on
osa jättiläismäistä konetta tai -

suurta soittokuntaa, joka 
liikkuu ainoastaan eteenpäin.

Teknologia esimerkiksi ei
koskaan ota askeltakaan taaksepäin.

Tämä koko entiteetti vain jatkaa, 
leviten samalla kuin syöpä.

- En tiedä yhtäkään sivilisaatiota
joka olisi ollut kestävä,

enkä usko että sellaista 
on ikinä ollutkaan.

Teknologia sisimmässään,
on tosiasiassa kulttuurin ...

... päättäväisyyden määrittelevä asia,

joka tulee tietyistä -

filosofisista ja historiallisista lähteistä,

jonka mukaan tulisimme olemaan
vain säälimättömän teknologisia.

- Ei ole olemassa puhdasta 
vihreää polkua paikkaan -

jossa voisi elää elämää, siten kuten
kaikki me olemme siihen tottuneet -

täällä teollistuneissa maissa. 
Tällainen elämäntapa on ohitse.

- Sivilisaatiot usein leikkaavat
omia kurkkujaan, tehden sen -

erittäin näkyvästi ja selkeästi,
jatkaen tästä huolimatta.

- Jokainen sivilisaatio on
ylimielisyyden määrittelemä,

määritelty kiistämisensä kautta -

tunnustamatta elävänsä luontoon
pohjautuvassa maailmassa.

Itseasiassa, kaikki sivilisaatiot,
perustustavissa valheissaan -

kohottavat itsensä luonnon yläpuolelle -

ja väittävät olevansa koko 
maailman hallitsijoita.

Kuva 1

- Ensimmäinen kirjoitettu myytti
tällaisesta kulttuurista on Gilgamesh,

jossa kuvataan Irakin tasankojen 
ja vuorten rinteiden metsäkatoa.

Kun ihmiset ajattelevat Irakia, mitä
heille yleensä tulee mieleen?

Niin tiheät setripuumetsät, että 
auringonvalo ei koskaan osu maahan?

Sellaisessa luonnontilassa alue 
aikanaan oli, ennen kyseistä kulttuuria.

AVOHAKKUU

Pitkään ruohonjuuritasolla
toimineena luontoaktivistina -

sekä olentona joka elää sivilisaation
loppupelin jätemylläyksessä,

olen henkilökohtaisesti tutustunut
menetyksen maisemaan -

ja tottunut kantamaan 
päivittäistä epätoivon taakkaa.

Olen kävellyt avohakkuualueilla
jotka jatkuvat vuorten ympäri -

edelleen laaksoihin, siitä 
harjujen yli, pirstaloiden ne -

vedenjakajiksi toisensa jälkeen.
Olen istunut, hiljaa,

tyhjien purojen äärellä, jotka
kaksi sukupolvea sitten -

kimaltelivat valkoisena
lukemattomista lohista -

jotka palasivat kotiin
kutemaan ja kuolemaan.

- Täällä Brittiläisessä Kolumbiassa
ja ympäri Pohjois-Amerikkaa -

teollisen metsän-
hakkuun yhteydessä -

poistetaan alueelta kaikki puut.
Ne vetävät kaiken sileäksi.

Eivätkä jätä muuta kuin lyhyitä 
kantoja ja silppuläjiä,

Silppuläjät poltetaan ja kaikki
puutavara viedään pois --

ja mitä jää jäljelle on joutomaa.

Se on kuin kaataisi sademetsän
ja jättäisi tilalle aavikon.

Sellainen on tyypillinen avohakkuu.