Jos laittaisit kaikki verisuonesi peräkkäin, jonosta tulisi 95 000 km pitkä. Joka päivä niitä pitkin virtaa yli 7 500 litraa verta. Todellisuudessa sama 4-5 litraa verta virtaa aina uudelleen ja kuljettaa happea, kallisarvoisia ravintoaineita, kuten glukoosia ja aminohappoja, kehon eri kudoksille. Tästä virtauksesta muodostuu painetta verisuonten seinämään. Sitä sanotaan verenpaineeksi, ja se nousee ja laskee sydämen sykkeen rytmittämänä. Se on korkeimillaan supistusvaiheen aikana. Sydän supistuu ja pakottaa veren valtimoihin. Sitä sanotaan systoliseksi verenpaineeksi. Kun sydän on levossa supistusten välillä, verenpaine on alimmillaan. Tätä sanotaan diastoliseksi paineeksi. Terveen ihmisen systolinen paine on 90-120 mmHg ja diastolinen 60-80 mmHg. Eli normaali verenpaine on vähän alle 120/80 mmHg. Veri kiertää eri puolille kehoa verenkiertoelimistön putkia pitkin. Missä tahansa putkistossa monet asiat lisäävät painetta putkiston seinämiin, nesteen ominaisuudet, nestelisä, tai kapeammat putket. Eli jos veri on paksumpaa, tarvitaan enemmän painetta, ja sydän lyö voimakkaammin. Suolapitoinen ruoka voi johtaa samaan tulokseen. Suola sitoo vettä, ja ylimääräinen neste nostaa veren tilavuutta ja verenpainetta. Stressi, esimerkiksi taistele tai pakene -reaktio, saa aikaan hormonien erittymisen, kuten adrenaaliinin ja noradrenaliinin, jotka supistavat verisuonia lisäten virtauksen vastusta ja nostaen painetta ylävirrassa. Yleensä verisuonet kestävät nämä vaihtelut. Joustavat säikeet suonen seinämässä tekevät niistä kimmoisia, mutta jos verenpaine on yli 140/90 ja pysyy korkealla pidemmän aikaa, siitä voi olla vakavia seurauksia, sillä se venyttää valtimoiden seinämää ja voi aiheuttaa pieniä repeämiä. Vahingoittunut kudos turpoaa ja saa aikaan tulehdusreaktion, jolloin valkosolut kerääntyvät repeämän lähettyville. Veressä kulkeutuvat rasvat ja kolesteroli tarttuvat samaan kohtaan ja muodostavat valtimoon rasvoittuman, joka kovettuu ja tekee seinämästä paksun. Verisuonet kalkkeutuvat, syntyy ateroskleroosi, jolla voi olla vakavia seurauksia. Jos kovettuma repeää, sen pinnalle muodostuu verihyytymä, joka tukkii jo entuudestaan kapean suonen. Riittävän suuri hyytymä voi estää hapen ja ravintoaineiden kulkeutumisen verisuonessa. Sydäntä ruokkivissa verisuonissa tämä aiheuttaa sydänkohtauksen ja hapen puutteesta kärsivät sydänlihassolut kuolevat. Jos hyytymä estää veren virtaamisen aivoihin, se aiheuttaa aivohalvauksen. Vaarallisesti tukossa olevia verisuonia voidaan avata pallolaajennuksen avulla. Siinä lääkäri vetää ohuen langan verisuonen läpi tukkeutuneeseen kohtaan ja asettaa laajennettuun kohtaan lieriön. Kun lieriö puhalletaan palloksi, se pakottaa verisuonen aukeamaan. Joskus paikkaan asetetaan jäykkä tukiverkko, stentti. Stentti asetetaan verisuoneen pitämään se auki, jotta veri pääsee kulkemaan ja happi pääsee taas hapen puutteessa oleviin soluihin. Kimmoisuuden säilyttäminen paineen alla on valtimoille haastavaa. Neste, jota ne kuljettavat, on täynnä tahmeita aineita, jotka voivat tukkia verisuonet, ja tyypillinen, terve sydän sykkii noin 70 krt/min. Elinaikana jopa 2,5 miljardia kertaa. Tämä voi kuulostaa ylivoimaiselta paineen rasitukselta, mutta älä huoli, verisuonesi on rakennettu kestämään se.