Fyysisen suorituksen osaaminen,

olipa se piruetin tekeminen,

instrumentin soittaminen,

tai pesäpallon heitto

vaatii harjoittelua.

Harjoittelu on suorituksen toistoa,
tavoitteena kehittyminen

ja se auttaa meitä suoriutumaan tehtävästä
helpommin, nopeammin ja varmemmmin.

Mitä harjoittelu saa aikaan aivoissa
parantaakseen suoritusta?

Aivoissa on kahdenlaista hermokudosta:

harmaa aine

ja valkea aine.

Harmaa aine käsittelee 
aivoissa olevaa tietoa,

ohjaa viestejä ja aistien havaintoja 
hermosoluille.

Valkoinen aine koostuu enimmäkseen
rasvakudoksesta ja hermosäikeistä.

Jotta kehomme voi liikkua,

tiedon täytyy kulkea
aivojen harmaasta aineesta

selkäydintä pitkin

hermosäikeiden viejähaarakkeiden 
eli aksoneiden läpi

aina lihaksiin saakka.

Miten harjoittelu ja toisto
vaikuttaa aivojen toimintaan?

Valkoisen aineen aksoneita

ympäröi rasvainen aine,
jota sanotaan myeliiniksi.

Tämä myeliinituppi, tai -peitto,
muuttuu harjoituksen myötä.

Myeliini toimii kuten 
sähköjohtojen eriste;

se estää energiaa häviämästä
aivon sähköimpulssien edetessä.

Impulssit pääsevät etenemään 
hermoratoja pitkin tehokkaammin.

Tutkimukset hiirillä viittaavat siihen, 
että liikeratojen toistot

lisäävät eristävän myeliinitupen paksuutta
ja aksonin eristekerrosta.

Mitä useampi kerros, sitä paksumpi on
eriste hermoratojen ympärillä,

muodostaen tiedolle nopean kulkuväylän,

joka yhdistää aivot ja lihakset.

Monet urheilijat ja 
esiintyvät taiteilijat

kiittävät usein 'lihasmuistiaan',

vaikka lihaksilla ei 
oikeastaan ole muistia.

Pikemminkin, hermoratojen 
myeliinin muuttuminen

antaa urheilijoille ja taiteijoille kykyjä

nopeampien ja tehokkaampien 
hermoratojen ansiosta.

Monet teoriat ovat yrittäneet

laskea harjoittelutunnit,
-päivät tai jopa -vuodet,

jotka tarvitaan taidon oppimiseen.

Vaikka emme tiedäkään tarkasti,

tiedämme, että taidon hankkimiseen
ei vaadita vain tunteja,

vaan myös harjoittelun
laatu ja teho ratkaisevat.

Tehokas harjoittelu on johdonmukaista,

keskittynyttä,

ja se tähtää sisältöön tai 
heikkouksiin,

jotka kulloinkin rajoittavat 
harjoiteltavaa taitoa.

Jos tehokas harjoittelu on tärkeintä,

miten harjoitteluajasta 
voi saada eniten irti?

Tässä muutama vinkki.

Keskity asiaan, jota harjoittelet.

Minimoi häiriöt sulkemalla
tietokone ja TV.

Laita puhelin lentokonemoodiin.

Erässä tutkimuksessa oli 
mukana 260 opiskelijaa.

Opiskelijat pystyivät keskimäärin

keskittymään aiheeseen
vain 6 minuuttia kerrallaan.

Kannettavat, älypuhelimet ja
varsinkin Facebook

olivat syinä useimmille häiriöille.

Aloita hitaasti tai hitailla liikkeillä.

Koordinaatio rakentuu toistojen myötä,
olivatpa ne oikeita tai vääriä.

Jos vähitellen lisäät
laadukkaiden toistojen nopeutta,

teet ne todennäköisemmin oikein.

Useat toistot ja harkitut tauot kuuluvat

parhaimpien esiintyjien 
harjoittelurutiiniin.

Tutkimuksien mukaan monet
huippu-urheilijat, muusikot ja tanssijat

käyttävät 50-60 tuntia viikossa
taitojensa kehittämiseen.

Moni jakaa tehokkaan harjoittelun

useaan päivän aikana suoritettuun
lyhyehköön jaksoon.

Lopuksi, harjoita aivojasi 
eläytymällä yksityiskohtiin!

Vähän yllättäen, moni tutkimus 
viittaa siihen, että

kun liikerata on kerran opittu

sitä voidaan harjoittaa
mielikuvaharjoituksilla.

Eräässä tutkimuksessa 144 koripalloilijaa
jaettiin kahteen ryhmään.

A-ryhmä harjoitteli oikean
käden heittoja salilla.

B-ryhmä teki saman mielikuvaharjoitteluna.

Kun heitä kahden viikon 
jakson jälkeen testattiin,

molemmissa ryhmissä
keskinkertaiset ja kokeneet pelaajat

olivat parantaneet suoritustaan
saman verran.

Kun tiede pääsee lähemmäksi
aivojemme salaisuuksien selvittämistä,

ymmärryksemme tehokkaasta harjoittelusta
voi vain parantua.

Sitä odotellessa
tehokas harjoittelu on paras tapa

koetella omia rajojamme,

kehittyä uusiin sfääreihin,

ja maksimoida mahdollisuutemme.